Suomen presidentit

Suomen (1.-10.) presidentit:

Kaarlo Juho.Ståhlberg (28.1.1865 - 22.9.1952) 1919-1925

Lauri Kristian.Relander (31.5.1883 - 9.2.1942) 1925-1931

Pehr Evind.Svinhufvud (15.12.1861 - 29.2.1944) 1931-1937

Kyösti Kallio (10.4.1873 - 19.12.1940) 1937-1940

Risto Heikki Ryti (3.2.1889 - 25.10.1956) 1940-1944

Carl Gustaf Emil.Mannerheim (4.6.1867 - 28.1.1951) 1944-1946

Juho Kusti Paasikivi (27.11.1870 - 14.12.1956) 1946-1956

Urho Kaleva.Kekkonen (3.9.1900 - 31.8.1986) 1956-1982

Mauno Koivisto (25.11.1923 - ) 1982-1994

Martti Ahtisaari (23.6.1937 Viipuri -) 1995-

1.Kaarlo Juho Ståhlberg (28.1.1865 Suomussalmi - 22.9.1952 Helsinki)

Molempien oikeustieteiden tohtori 1893. Valtiopäivillä 1904-05 porvarisäädyn edustajana. Eduskunnan jäsen 1908-10, 1914, 1917-18 (nuorsuomalainen puolue) ja 1930-32 (edistyspuolue). Eduskunnan puhemis 1914. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori 1908-18. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti 1918-19. Tasavallan presidentti 1919-25. Lainvalmistelukunnan vanhempi jäsen 1926-46.

2.Lauri Kristian Relander (31.5.1883 Kurkijoki - 9.2.1942 Helsinki)

Filosofian tohtori 1914. Eduskunnan jäsen 1910-13 ja 1917-20 (maalaisliitto). Eduskunnan puhemies 1919. Viipurin läänin maaherra 1920-25. Tasavallan presidentti 1925-31. Suomen maalaisten Keskinäisen Palovakuutusyhtiön toimitusjohtaja, Enzo-Gutzeit Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja 1932-42.

3.Pehr Evind Svinhufvud (15.12.1861 Sääksmäki - 29.2.1944 Luumäki)

Molempien oikeustieteiden kandidaatti 1886. Heinolan tuomiokunnan tuomari 1906. Lappeen tuomiokunnan tuomari 1908-14. Erotettiin virasta esitettyään vastalauseen venäläistämistoimenpiteiden johdosta ja karkotettiin Siperiaan, mistä palasi takaisin maaliskuussa vuonna 1917. Svinhufvud oli ritariston ja aateliston jäsen valtopäivillä 1894 ja1899-1906. Eduskunnan jäsen 1907-14 ja 1917 (nuorsuomalaisten puolue) ja 1930-31 (kokoomus) Eduskunnan puhemies 1907-12. Senaatin puheenjohtaja 1918. Pääministeri 1930-31. Tasavallan presidentti 1931-37. Enso-Gutzeit Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja 1921-31. Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuvoston jäsen 1919-31.

4.Kyösti Kallio (10.4.1873 Ylivieska - 19.12.1940 Helsinki)

Talonpoikaissäädyn jäsen valtiopäivillä 1904-06. Eduskunnan jäsen 1907-37 (maalaisliitto). Eduskunnan puhemies 1920-21, 1922, 1924-25, 1927, 1929 ja 1930-36. Maatalousministeri 1917-18, 1919-20 ja 1921-22. Kulkulaitosministeri 1925. Pääministeri 1922-24, 1925-26, 1929-30 ja 1936-37. Tasavallan presidentti 1937-40. Sai terveytensä heikennyttyä eron presidentin tehtävistä marraskuussa 1940. Kuoli sydänhalvaukseen Helsingin rautatieasemalla19.12.1940.

5.Risto Heikki Ryti (3.2.1889 Huittinen - 25.10.1956 Helsinki)

Molempien oikeuksien kandidaatti 1914. Asianajaja Raumalla 1909-13 ja Helsingissä 1914-19. Eduskunnan jäsen 1919-1924 ja 1927-29 (edistyspuolue). Valtiovarainministeri 1921-22 ja 1922-24. Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja (pääjohtaja) 1923-39 ja 1944-45. Pääministeri 1939-40 ja 1940-41. Tasavallan presidentti 1940-44; Ryti hoiti presidentin tehtäviä jo Kallion sairauden aikana ja 19.12.1940 hänet valittiin tasavallan presidentiksi Kallion jäljellä olevaksi virkakaudeksi ja helmikuussa 1943 uudelleen kahdeksi vuodeksi. Kummallakin kerralla vaalin suorittivat vuoden 1937 presidentinvaalien valitsijamiehet. Ryti erosi presidentin virasta 1.8.1944. Ryti tuomittiin "sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä" 1946 kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen, mutta armahdettiin toukokuussa 1949.

6.Carl Gustaf Emil Mannerheim (4.6.1867 Askaisten Louhisaari - 28.1.1951 Lausanne Sveitsi) Kävi Haminan kadettikoulua 1882-86 ja suoritti vuonna 1887 ylioppilastutkinnon, minkä jälkeen kävi Pietarissa Nikolajevin ratsuväkiopiston kurssin ja nimitettiib upseeriksi1889. Osallistui Venäjän ja Japanin väliseen sotaan 1904-05 ja ylennettiin everstiksi 1905. Teki laajan tiedusteluretken Keski-Aasiaan ja Kiinaan 1906-08. Ylennettiin kenraalimajuriksi 1911. Osallistui 1. maailmansodan taisteluihin Puolassa, Galitsiassa, Bukovinassa ja Romaniassa ja ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1917. Palasi Suomeen joulukuussa 1917. Toimi hallituksen joukkojen ylipäällikkönä 26.1. - 31.5.1918 ja ylennettiin ratsuväen kenraaliksi 8.3.1918. Suomen valtionhoitaja 1918-19. Perusti Mannerheimin Lastensuojeluliiton 1920 ja toimi Suomen Punaisen Ristin keskushallituksen puheenjohtajana 1922-51. Puolustusneuvoston puheenjohtaja 1931-39. Ylennettiin sotamarsalkaksi 1933. Puolustusvoimain ylipäällikkö 1939-46. Suomen Marsalkan arvonimi 4.6.1942. Tasavallan presidentti 1944-46 ; eduskunta valitsi Mannerheimin Rytin seuraajaksi 4.8.1944. Terveytensä heikennyttyä Mannerheim erosi presidentin tehtävistä 4.3.1946.

7.Juho Kusti Paasikivi (27.11.1870 Koski Hl - 14.12.1956 Helsinki)

Molempien oikeuksien tohtori. Valtiokonttorin ylitirehtööri 1901-1914. Talonpoikaissäädyn jäsen valtiopäivillä 1904-05. Senaatin valtiovaraintoimituskunnan päällikkö 1908-09. Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja (pääministeri) 1918. Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Tarton rauhanneuvotteluissa 1920. Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja 1914-34. Valtioneuvoksen arvonimi 1930. Kansallisen Kokoomuspuolueen puheenjohtaja 1934-36. Suomen Tukholman-lähettiläs 1936-39. Kutsuttiin Moskovaan lähetettävän neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtajaksi syksyllä 1939 ja toimi salkuttomana ministerinä talvisodan aikana Rytin hallituksessa sekä osallistui sodanaikaisiin rauhanneuvotteluihin. Suomen Moskovan-lähettiläänä 1940-41. Johti rauhantunnusteluja keväällä 1944 Tukholmassa ja Moskovassa. Pääministeri 1944-45 ja 1945-46. Tasavallan presidentti 1946-56 ; eduskunta valitsi Paasikiven presidentiksi Mannerheimin jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Vuonna 1950 Paasikivi valittiin vaaleilla virkaan uudelleen.

8.Urho Kaleva Kekkonen (3.9.1900 Pielavesi - 31.8.1986 Helsinki)

Lakitieteen tohtori 1936. Ylioppilaslehden päätoimittaja 1927-28. Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja 1930-32. Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja 1932-47. Suomen olympialaisen komitean puheenjohtaja 1938-46. Maalaiskuntien Liiton lakimies 1927-32. Eduskunnan jäsen 1936-56 (maalaisliitto). Eduskunnan puhemies 1948-50. Oikeusministeri ja 2.sisäasiainministeri 1936-37. Sisäasiainministeri 1937-39. Siirtoväen huollon keskuksen johtaja 1940-43. Oikeusministeri 1944-46. Suomen Pankin johtokunnan jäsen 1946-56. Pääministeri neljässä peräkkäisessä hallituksessa 1950-53 sekä viidennessä 1954-56. Kekkonen toimi myös 1. hallitukensa sisäasiainministerinä ja 3. hallituksensa ulkoasiainministerinä. Ulkoasiainministeri 1954.

Tasavallan presidentti 1956-82 ; Kekkonen valittiin virkaansa uudelleen 1962, 1968 ja 1978. Vuonna 1973 säädetyllä lailla eduskunta pidensi Kekkosen vuonna 1968 alkanutta kolmatta presidentinkautta neljällä vuodella eli vuoteen 1978 saakka. Kekkonen luopui sairauden vuoksi pysyvästi presidentin tehtävistä 26.10.1981, mutta oli muodollisesti valtionpäämies vuoden 1982 tammikuun 27. päivään saakka.

Presidentti Kekkonen haudattiin 7.9.1986 Hietaniemen hautausmaalle.

9.Mauno Henrik Koivisto (25.11.1923 Turku - )

Filosofian tohtori 1956. Helsingin Työväen Säästöpankin johtaja 1958-59 ja toimitusjohtaja 1959-67. Valtiovarainministeri 1966-67 ja 1972 (SDP). Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja 1968-82. Osuusliike Elannon hallintoneuvoston puheenjohtaja 1966-82 ja OTK:n hallintoneuvoston jäsen 1970-82. Teollistamisrahasto Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja 1969-82. Sponsor Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja 1970-82. Postipankin hallintoneuvoston puheenjohtaja 1971-82. Pääministeri 1968-70 ja 1979-82. Tasavallan presidentti 1982-94 ; Koivisto ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä syyskuussa 1981 presidentti Kekkosen sairastuttua. Tammikuussa 1982 pidetyissä presidentinvaaleissa Koivisto oli sosiaalidemokraattien ehdokkaana, mutta hänellä oli runsaasti kannatusta myös yli puoluerajojen.

10.Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (23.6.1937 Viipuri -)

Tasavallan presidentti 1994 - .

Suomen presidenttien vaalit, äänimäärät ja toimintakaudet 1919 - 2000 :

Ennennäkemättömän tiukassa ja lopputulokseltaan ennakolta odottamattomassa vaalissa 15.2.1956 tasavallan presidentiksi valittiin pääministeri Urho Kekkonen, joka sai kolmannessa äänestyksessä 151 ääntä puhemies Fagerholmin saadessa 149 ääntä.

Ks. myös Suomen presidentin virka-asunto Mäntyniemi