Kivikauden haudat sisälsivät vainajille hautoihin annettuja tavaroita, joita heidän uskottiin tarvitsevan tulevassa elämässä, joka viittaa siihen, että usko tuonpuoleiseen syntyi jo varhain kivikaudella. Suomessa kivikautiset haudat olivat maakuoppia, joiden päällä ei ole kumpua tai muuta ainakaan nykyisin näkyvää merkkiä. Usein haudat ovat yksinään keskellä asuinpaikkaa ja joskus muutama hauta muodostaa pienen kalmiston. Suomen maaperässä kivikautiset luut ovat lähes poikkuksetta täysin lahonneet, joten haudat voi havaita ainoastaan, jos niissä on esineistöä tai punamultaa, jolla ilmeisesti haluttiin turvata vainajalle tuleva elämä. Jo jääkauden aikana neandertalilaiset peittivät vainajat punamullalla. Suomessa punamultaa on käytetty sekä Suomusjärven kulttuurin että kampakeramiikan haudoissa. Varsinkin tyypillisen kampakeramiikan aikana vainajien hautoihin pantiin mukaan arvoesineitä, meripihkaa ja muita koruja sekä piinuolenkärkiä sekä todennäköisesti myöskin ruokaa, vaikka siitä ei ole jälkiä. Saviastioita tai työkaluja sen sijaan kampakeraamisista haudoista ei ole muutamaa poikkeusta lukuunottamatta juurikaan löydetty.
Euran Honkilahden Kolmhaarassa on Suomen laajin löydetty kivikauden ajan hautapaikka. Alueella on tutkittu 26 hautaa, joista 11 oli ohuista hiekkakivilaatoista tehty arkku ja kahdeksassa pystykivi haudan toisessa tai molemmissa päissä. Tällaiset paasiarkut ovat Suomessa poikkeuksellisia. Kolmhaaran ohella sellaisia on löydetty vain lähistöllä olevalta Mynämäen Aistin asuinpaikalta - ja kysymyksessä lienee paikallinen, Jäkärlän ryhmälle kuuluva erikoisuus.
Suomen vasarakirveskulttuurin aikaisissa haudoissa ei käytetty punamultaa ja vainajat sijoitettiin hautakuoppaan kyljelleen polvet koukussa ikäänkuin nukkuma-asentoon: joskus hautalöydöissä esiintyy jälkiä mahdollisista turkispeitteistä. Vainajan kanssa haudattuun esineistöön kuului miehillä usein vasarakirves ja työkirves sekä lisänä usein saviastia - ja naisilla pelkkä saviastia.
Asbestikeramiikan alueella haudattiin vainajat jatkuvasti kampakeraamisen tavan mukaan ja heidän haudoistaan löytyi aina myös punamultaa, kun sen sijaan Kiukaisten kulttuurin hautoja ei juurikaan tunneta, koska Kiukaisten kulttuurin piirissä ei käytetty punamultaa.