Valaat ovat vesielämään täydellisimmin sopeutuneita nisäkkäitä. Valaiden elämänvaiheet tapahtuvat vedessä. Valaat eivät ole sukua hylkeille saatika kaloille. Valaiden keuhkot, tapa synnyttää eläviä poikasia ja takaraajojen jäänteet osoittavat valaiden kehittyneen maalla eläneistä nisäkkäistä
Valaat jaetaan kahteen ryhmään , hammasvalaisiin ja hetulavalaisiin. Hammasvalailla leukapieliä reunustaa rivi samankokoisia hampaita, joiden puristukseen hammasvalaat yrittävät saada melko suuriakin saaliseläimiä. Hetulavalailla puolestaan on saaliinpyyntiä varten sarveisaineisia sukareunuksellisia hetuloita, joilla voi siivilöidä vedessä olevia hyvin pieniä planktonieläimiä. Suurimmat valaat kuuluvat hetulavalaiden ryhmään. Monet valaslait lienevät jo kokonaan tuhoutuneet hillittömäksi paisuneen kansainvälisen valaanpyynnin johdosta.
Suomessa tavattavat (6) valaslajit:
Lahtivalas, Balaenoptera acutorostrata, pituus noin 11 m. Suomen aluevesiltä on
kerran tavattu noin 5 metrin pituinen lahtivalas. Lahtivalas kuuluu hetulavalaisiin.
Ryhävalas, Megaptera novaeanglie, pituus 14-18 m ja paino jopa 18 tonnia.
Tämä hetulasvalaslaji eksyy joskus Itämereen, jopa sen perukoille Pohjanlahdelle
asti.
Maitovalas, Delpbinapterus leucas, pituus 5-5,7 m. Maitovalas kuuluu hammasvalaisiin
ja niitä on joitakin kertoja nähty Suomenkin aluevesillä sekä Suomen- että
Pohjanlahdella.
Valkokuonodelfiini, Lagenorbynchus albirostris, pituus 2,5-3 m. Vain kerran tavattu
aluevesiltämme. Valkokuonodelfiini kuuluu hammasvalaisiin.
Pyöriäinen, Pbocoena pbocoena, pituus 1,5-1,8 m ja paino 50-60 kg. Pyöriäistä
tavataan merialueillamme jotakuinkin säännöllisesti. Kerran sen on todettu
nousseen jokea myöten Laatokkaankin. Ilmeisesti pyöriäinen ei kuitenkaan
lisäänny aluevesillämme. Pyöriäinen kuuluu hammasvalaisiin.
Pullokauladelfiini, Tursiops truncatus, Suomenlahteen harhautuneita yksilöitä on
tavattu Tallinnan, Hangon ja Porvoon vesillä. Pullokauladelfiini kuuluu
hammasvalaisiin.
Ks. myös Nisäkkäät