Suomen puolustusvoimat sotien aikana 1939-45

Suomen puolustusvoimat sotien aikana 1939-45 poikkesivat merkittävästi Suomen rauhanaikaisista puolustusvoimista, kun lokakuussa 1939 puolustusvoimien reservit kutsuttiin ylimääräisiin harjoituksiin eli suoritettiin itse asiassa liikekannallepano, joka siinä vaiheessa koski lähes 300 000 miestä.

Suomen talvisodan aikaiset puolustusvoimat koostuivat sodan alussa 10:stä ja sodan loppuvaiheessa 12 divisioonasta sekä hyvin monista erillisistä ryhmistä eri rintamasuunnilla, ilmavoimista, merivoimista, kotijoukoista sekä eräistä muista erityisalojen joukoista. Talvisodan ylipäällikön esikuntana toimi rauhanaikaisesta yleisesikunnasta sekä puolustusministeriön joistakin osista muodostettu Päämaja.

Talvisodan rintamatapahtumat olivat pohjoisesta etelään pääpiirteissään :

Lapin ryhmä vastassaan Venäjän 14. Armeija :

Nautsin, Pelkosenniemen, Saijan ja Sallan rintamat.

Pohjois-Suomen ryhmä vastassaan Venäjän 9. Armeija :

Kuusamon, Suomussalmen, Raateen, Kuhmon ja Lieksan rintamat.

Ryhmä Talvela (jalkaväenkenraali Paavo Talvela) vastassaan Venäjän 8. Armeija :

Karjalan Inarin ja Ilomatsin rintamat.

IV Armeijakunta vastassaan Venäjän 8. Armeija :

Tolvajärven, Aittojoen, Kollaan ja Kitilän rintamat

Kannaksen Armeija (kenraaliluutnantti Erik Heinrichs/1. Armeijakunta, 2. Armeijakunta , 3.Armeijakunta ja Ratsurykmentti ) vastassaan Venäjän 7. ja 13. Armeijat :

Laatokan, Suomenlahden, Suursaaren, Säkkijärven, Taipaleen ja Viipurin rintamat.

Kun talvisota päättyi, kotiutettiin reserviläiset, mutta koska suursota jatkui edelleen Euroopassa, varusmieskausi pidennettiin kahteen vuoteen ja rauhanajan maavoimat muodostettiin viiteen armeijakuntaan kuuluviksi 13 jalkaväkiprikaatiksi, yhdeksi jääkäriprikaatiksi ja yhdeksi ratsuväkiprikaatiksi sekä erikoisjoukoiksi.

Kesäkuussa 1941 Suomessa suoritettiin liikkannallepano jälleen ylimääräisten harjoitusten nimellä. Divisioonamäärämme nousi kuuteentoista, mikä merkitsi asepalveluskelpoisten aseistamista eli noin 600 000 miehen kutsumista palvelukseen.

Ylipäällikön esikunnaksi muodostettiin uudelleen Päämaja, jossa ylipäällikön alaisina toimi jatkosodan eri vaiheissa armeijan, ryhmän ja armeijakuntien esikuntia, joiden alaisina olivat divisioonat. Suomalaisdivisiooniin kuului 3 jalkaväkirykmenttiä, kevyt osasto, kenttätykistörykmentti, raskas patteristo sekä erikoisjoukkoja.

Ks. myös : Suomen sodat 1939-45 Karjalan Armeija

Suomen puolustusvoimat Ruotsin vallan aikana
Suomen puolustusvoimat autonomian aikana
Nuoren itsenäisen Suomen puolustusvoimat

Suomen sodat Puolustusvoimat

Suomen puolustusvoimat 1945-57

Suomen puolustusvoimat tänään