Kustaa III perusti Tammerkosken perinteiselle mylly- ja markkinapaikalle ensin kauppalan (v.1775) ja sitten vuonna 1779 Tampereen kaupungin. Kosken länsirannan 3,2 neliökilometrin laajuiselle peltoalueelle kaavoitettiin ensimmäinen väljä ruutuasemakaava 170 asukkaalle. Vuonna 1800 oli kaupungissa 412 asukasta, joista yli 70 % oli kauppiaita ja käsityöläisiä Ruotsin vallan ajan Tampere säilyi vähäpätöisenä kyläpahasena. Siellä oli vain vähäinen lumppupaperitehdas. Myöhemmin siellä käynnistyi Suomen ensimmäinen paperikone.
Keisari Aleksanteri I vieraili Tampereella vuonna 1819 ja myönsi sille vuonna 1821 vapaakaupunkioikeudet ja vapautuksen sotaväenmajoituksesta. Pietarissa työskennellyt skotti James Finlayson (1771-1852) perustikosken partaalle konepajan ja vuonna 1828 puuvillakehräämön. Hän sai 400 m kosken rantaa, verovapauden sekä tullivapauden koneille ja raaka-aineille. Kun balttilaiset kauppiaat K.S.Nottbeck ja G.A.Rauch ostivat vuonna 1835 tehtaan, se alkoi menestyä; vuonna 1844 oli jo yli 500 työntekijää ja vuonna 1869 jo yli 2000 työntekijää, mikä oli runsas neljännes koko Suomen silloisesta tehdastyöväestöstä.
Aleksanteri II uudisti vuonna 1856 vapaakaupunkioikeuden ja samoihin aikoihin alkoi myös Tammerkosken Messukylään kuulunut itäranta teollistua,
Adolf Törngren (1824-95) perusti Tampereen pellavatehtaan ja G.A.Wasastjerna (1823-1905) konepajan ja valomon, jotka vuonna 1861 yhtyivät Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:ksi, nykyiseksi Oy Tampella Ab:ksi. Tammerkosken alajuoksun varteen nousi Jokioisista siirtynyt Tampereen Verkatehdas, ja vuonna 1864 perusti K.F.Idestam (1838-1916) Tampereelle maan ensimmäisen puuhiomon. Tampereen tehtaissa työskenteli tuolloin jo yli 3500 työntekijää, mikä oli yli 40 % maan koko tehdastyövoimasta.
Vuonna 1868 kaavoitettiin Amurin alue Finlaysonn työväestön asuinalueeksi.
Vuonna 1876 liitettiin Tammerkosken itäranta eli ns. Kyttälän alue kaupunkiin ja 1890-luvulla alkoi Pirkkalaan kuuluneen Pispalan omalaatuisen rinneasutuksen kehittyminen. Vuosisadan vaihteessa Tampereen tehtaissa työskenteli jo yli 10 000 henkilöä ja kaupungista muodostui Suomen työväenliikkeen merkittävä keskus. Vuonna 1839 oli Tampereella Suomen ensimmäinen työväen edustajakokous ja vuonna 1899 Tampereelle perustettiin Suomen ensimmäinen työväenopisto.
Tampere oli 1800-luvun lopulla maamme tärkein teollisuuskaupunki. Nykyisin sen edellä on Helsinki. Suomen itsenäistymisvaiheessa Tampere oli punaisten tärkeimpiä tukikohtia, joka antautui vasta huhtikuun alussa 1918 ankarien taistelujen jälkeen.
Vielä vuonna 1976 teollisuus työllisti Tampereella 36 000 henkeä. Muita sen ajan suuria työllistäjiä olivat Tampereen kaupunki 9100 henkeä, Oy Tampella Ab 4700 henkeä, Keskussairaala 2200 henkeä, Valtionrautatiet 1900 henkeä ja Posti ja lennätin 1700 henkeä. Ne ovat yhä huomattavia työllistäjiä Tampereella.
Ks myös Hämeen lääni ja Suomen sota 1918