Kouvola

Perustettu v.1960

PL 85, 45101 Kouvola, Torikatu 10,

puh 05-82961 ja fax 05-8252 197

Kaupungin matkailutoimisto, City Tourist Office, Fremdenverkehrsamt der Stadt, Kaupungintalo, Torikatu 10, SF-45100,

puh. +358-5-8296 557, 8296 558, fax +358-5-8251 013

Kouvolan liikuntatoimisto puh. 05-8296 328, 0400-680 328, fax 05-375 4046

Valkealan pitäjän Kouvolan kylässä oli 1850-luvulla 56 taloa, joista ainoa kokonaisena säilynyt on perintötilaksi lunastettu Jukko n:o 14 eli nykyinen Kouvolan kartano, jonka omisti silloinen Valkealan kirkkoherra, rovasti Homborg. Valkealassa kuoli nälänhätään 372 henkilöä katovuonna 1867, jolloin keisari Aleksanteri II määräsi Pietari-Helsinki -radan rakennettavaksi ja Kouvolanradan työt käynnistyivät vuonna 1868. Pietari-Helsinki -rata otettiin käyttöön vuonna 1870 ja Kouvola sai rautatieaseman vuonna 1875, sähkövalon 1898 (asemalle). Vuonna 1884 kouvolalaisten yksityiskoulu muutettiin kansakouluksi, vuonna 1903 perustettiin Kouvolaan oppikoulu (järjestyksessä toinen maaseutukoulu Suomessa) ja vuonna 1908 Kouvolasta tuli viiden radan risteys. Vuosina 1911-13 rakennettiin Kouvolaan venäläiselle sotaväelle kasarmit ja vuonna 1922 Kouvola erosi emäpitäjästään Valkealasta.

Nykyisin Kouvola on noin 32 000 asukkaan ja 44 neliökilometrin kymenlaaksolainen kaupunki, entisen Kymen läänin pääkaupunki Kymenlaakson pohjoisosassa Ensimmäisellä Salpausselällä. Merkittävä rautatieristeys; yhteydet Lahteen, Kotkaan, Pieksämäelle sekä Vainikkalaan ja Lappeenrantaan. Savon ja Kotkan ratojen valmistuttua 1890-luvun alussa Kouvolan elinkeinoelämä alkoi vilkastumaan ja Kouvola sai kauppalaoikeudet vuonna 1923. Kouvolasta tuli Kymen läänin hallintokeskus vuonna 1955 ja kaupunkioikeudet Kouvola sai vuonna 1960. Kouvolan keskustaajamassa on 30000 asukasta. Yrityksiä 1632 kpl. Kaupungissa toimii alueen työvoima- ja elinkeinokeskus.

Noin 32000 asukkaan Kouvola tunnetaan rautatie- ja urheilukaupunkina. Kouvola on toiminut lukemattomien maaotteluiden ja arvokilpailujen järjestäjänä. Kouvola on tunnettu hyvistä, toimivista sekä monipuolisista liikuntapaikoistaan ja alueistaan sekä varsin useissa, noin 20 eri urheilulajissa menestyksekkäistä urheilijoistaan ja urheiluseuroistaan. Kouvolan noin 90 urheiluseurassa harrastetaan noin 60 eri urheilumuotoa ja kouvolalaiset harrastavat tutkimusten mukaan keskimääräistä enemmän liikuntaa. Kouvolassa on Pesäpallopatsas sekä kultavääpeli Ilmari Salmisen patsas, joilla on yhteys jo vuosikymmenten ajoilta perinteikkäisiin urheiluseuroihin Kouvolan Pallonlyöjät ja Kouvolan Urheilijat.

Kouvola -talo, Varuskuntakatu 11

Taidemuseo, ti-pe klo 11-18, la-su 12-17

puh. 05-8296 565, 8296 323

Kaunisnurmen museokortteli Kouvola -talon välittömässä läheisyydessä

Apteekkimuseo, Varuskuntakatu 9, puh. 05-8296 586, 8296 324

Putkiradiomuseo, Pajaraitti 1, puh. 05-8296 587, 8296 324

Keramiikkapaja Villiruusu

Julian silkkitaide

Kouvolan vanha varuskunta-alue

Kouvolan keskuskirkko vuodelta 1978

Kaupungintalo (1968)

Rautatieasema (1960)

Rautatieläiskoti museo, puh. 05-829 6324

Kouvolan jäähalli (1982, Vartola)

Urheilupuiston uimahalli (1964)

Kouvolan ortodoksinen kirkko vuodelta 1915

Puolakan talomuseo, 3.5 km keskustasta, puh. 05-829 6324

Tykkimäen huvipuisto ja terraario, puh. +358-5-3724 777

Tykkimäen moottorirata

Keskusurheilupuisto

Haanojan haalin uimahalli-monitoimitalo ja Pentsojan puisto

Lehtomäen ratsastuskeskus

Sarkolan urheilupuisto

Tennishalli

Keilahalli

Mielakan hiihto- ja laskettelukeskus sekä jousiammunta-alue

Ravirata

Käyrälampi Camping Tykkimäen huvipuiston läheisyydessä Käyrälammen rannalla

Kouvolan Dixie -päivät kesäkuussa

Hotelli Puistokartano, 05-375 3440

Hotelli Kouvolan Vaakuna, 05-2881, ravintola Fransmanni

Hotelli Turistihovi, 05-311 5661

Ravintola Lasihelmi, 05-375 2215

Ravintola Popsis, 05-252 215

Ravintola Rosso, 05-255 180

Kouvolassa asuu kiinteästi noin 600 ulkomaalaista

Ks. myös Kymen lääninhallitus