Suomen ilmasto

Suomen ilmastolle on tyypillistä vuodenaikojen ja nopean säänvaihtelun ohella yleensä korkeampi lämpötila kuin vastaavilla leveysasteilla muualla. Talvella ilmastoa lauhduttavat lounainen ilmavirtaus ja Atlantilta saapuvat matalapaineet. Atlantin ja Golfvirran lämmittävä vaikutus tuntuu voimakkaimpana maan pohjoisosissa. Talven ankarimmat pakkaset ja kesän helteet aiheutuvat mantereisista itäisistä ilmavirtauksista. Tärkein ilmastoomme edullisesti vaikuttava tekijä on maaston vähäinen absoluuttinen korkeus.

Vuoden keskilämpötila on Lounais-Suomessa ja saaristossa 3,5 - 5 astetta plussan puolella sekä Keski- ja Etelä-Lapissa alle nollan. Talvi 1994 oli Suomessa varsin leuto, mutta mitattiinpa helmikuussa Sallassa sentään - 41,1ºC ja Kuusamossa 40,8ºC . Seuraavan talven alin lämpötila - 41,4ºC mitattiin Utsjoella Kevolla 30.12.95. Alin Suomessa mitattu lämpötila on miinus 51,3 astetta, joka mitattiin Sodankylässä helmikuussa vuonna 1862.

Suomen 1900-luvun pakkasennätykset (klo 14) kuukausittain on seuraavilta paikkakunnilla :

tammikuu - 50,4 astetta Salla Naruska 6.1.1985,

helmikuu - 49,0 astetta Sodankylä 5.2.1912,

maaliskuu - 44,3 astetta Salla Tuntsa 1.3.1971,

huhtikuu - 36,0 astetta Kuusamo kk 2.4.1912,

toukokuu - 24,6 astetta Enontekiö Kalmankaltio 1.5.1971,

kesäkuu - 9,8 astetta Kittilä Kaukonen 1.6.1979,

heinäkuu - 5,0 astetta Enontekiö Kilpisjärvi 12.7.1958,

elokuu - 10,8 astetta Salla Naruska 26.8.1980,

syyskuu - 18,7 astetta Sodankylä Vuotso 26.9.1968,

lokakuu - 31,8 astetta Sodankylä kk 25.10.1968,

marraskuu - 42,0 astetta Sodankylä kk 30.11.1915,

joulukuu -47,0 astetta Lieksa Pielisjärvi 21.12.1919 .

Suomen sodan aikana 1808-09 oli myös tulipalopakkasia; Hämeenlinnasta peräydyttäessä 30-40 astetta ja Kokemäelle saavuttaessa 40 astetta. Marraskuun lopulla oli pakkasta 28 astetta Oulun ja Tornion välillä ja joulukuussa jopa 40 astetta.

Ankaria pakkastalvia on ollut 1917, 1929, 1940 ja 1942. Joulukuu 1978 oli koko vuosisadan kylmin monilla Suomen paikkakunnilla ja kovat pakkaset jatkuivat yli vuodenvaihteen pitkälti alkuvuoden talvikuukausiin 1979. Vuonna 1985 mitattiin paikoin Pohjois-Suomea jopa 50 astetta pakkasta (mm. Salla 6.1.1985 ja - 50ºC ).

Kesän 1996 korkein lämpötila + 28,2ºC mitattiin 21.8.96 Kouvolan seudulla Utissa ja toiseksi lämpimintä oli Utsjoen Kevolla 27,7ºC, joten Utsjoen vuoden lämpötilavaihteluksi tuli lähes 70 astetta (- 41,4ºC ja +27,7ºC ).

Korkein Suomessa 1900-luvulla mitattu lämpötila on +35,9 (36ºC) plusastetta, joka mitattiin Turussa 9.7. vuonna 1914. Elokuun korkein lämpötila +33,8 astetta on mitattu Sulkavalla 5.8.1912 ja kesäkuun korkein lämpötila +33,2 astetta on mitattu Ähtärissä 24.6.1935 ja vuonna1995 toukokuun korkein lämpötila +30,1 (30,0 astetta on mitattu Lapinjärvellä 20.5.1993. Muut lämpöennätykset 1900-luvulla kuukausittain on mitattu seuraavilla paikkakunnilla :

tammikuu +10,9 astetta Maarianhamina 6.1.1973,

helmikuu +11,8 astetta Helsinki, Ilmala 28.2.1943,

maaliskuu +16,0 astetta Kumlinge 24.3.1945,

huhtikuu +25,5 astetta Jyväskylä 27.4.1921,

24.4.1995 Etelä-Suomessa lähes 25 astetta

huhtikuussa 1993 Helsinki + 21,9 astetta

syyskuu +28,8 astetta Rauma 6.9.1968,

lokakuu +19,4 astetta Helsinki, Malmi 2.10.1985,

+18,5 astetta Ahvenanmaa lokakuu/1995

marraskuu +12,0 astetta Salo 3.11.1967 ja

joulukuu +10,3 astetta Maarianhamina 3.12.1953

Suomessa vuosina 1900-1994 mitatut korkeimmat lämpötilat (astetta celsiusta) :

35,9 Turku 9.7.1914 (36ºC)

35,6 Pielisjärvi, Pielinen 15.7.1934

35,0 Jyväskylä 9.7.1914

34,7 Inari 7.7.1914

34,4 Nastola 10.7.1933

34,0 Heinola 9.7.1914

34,0 Ilmajoki 12.7.1941

33,8 Ähtäri 24.6.1935

33,7 Kuopio 9.7.1914

33,6 Lahti 10.7.1933

33,6 Lahti 12.7.1941

33,6 Outokumpu 8.7.1972

33,5 Lappeenranta 9.7.1914

33,4 Hattula 9.7.1933

33,3 Oulu 17.7.1957

33,3 Jyväskylä 28.7.1994

Suomeen levinnyt lämmin ilmamassa aiheutti 10.12.1973 lähes koko Suomessa ennätysmäisen 35ºC lämpötilan nousun vajaassa vuorokaudessa.

Vuoden 1989 helmikuu ja maaliskuu olivat Etelä-Suomessa vuosisadan lämpimimmät. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi +1,2ºC (normaalisti noin -6ºC). Maaliskuussa 1989 keskilämpötilat ylittyivät koko Suomessa 4-7ºC.

Suomen korkein merenpintaan redukoitu ilmanpaine 1065,7 mb on mitattu Helsingissä 22.1.1907.

Maailman suurin vuorokautinen sademäärä 1870 mm on mitattu Intian valtamerellä Reunionin saarella 16.3.1952. Suomen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on noin 500 mm. Sateisin kuukausi on tavallisesti heinä- tai elokuu, rannikolla syys- tai lokakuu. Kuivin kuukausi on maaliskuu. 1900-94 vuosien suurin vuorokautinen sademäärä 198,4 mm on mitattu Espoon Lahnuksessa 21.7.1944. Kankaanpään Niinisalossa satoi kesäkuussa 1995 kaikkien aikojen toiseksi suurin vuorokautinen sademäärä 243 mm / vrk Suomessa.

Kuopiossa saatiin ukkoskuurojen ansiosta 31.7.1994 vuorokautiseksi sademääräksi 94 mm ja samana päivänä mitattiin noin 10 000 salamaa. Samoihin aikoihin mitattiin useiden Lounais-Suomen paikkakuntien koko kuukauden sademääräksi 1 mm / kk. Säiden paikallisuudesta ja oikullisuudesta on osoituksena, että kun Espoossa vuonna 1944 mitattiin ennätyssademäärä, ei Helsingissä satanut nimeksikään. Helsingissä mitattiin 24.7.1993 vuorokautiseksi sademääräksi 79 mm, mikä jäi vain hieman vuoden 1960 ennätyksestä (80 mm). Helsingin Kaisaniemessä mitattiin tuona 25. - 26.7.1960 välisenä yönä 5 minuutin maksimisademääräksi 14,6 mm ja koko yön sademäärä oli tuolloin 80 mm. 25.7.1960 Helsingissä (Etelä-Suomessa) riehui ankara ukkosmyrsky, jolloin Helsingissä laskettiin 2807 salamaa 7 tunnissa. Muut ennätysmäiset sademäärät mm / vrk Suomessa ovat olleet:: Karunassa 182 mm (23.7.1927), Kerimäellä 159 mm (4.7.1988) ja Alahärmässä 147 mm (6.8.1967). Laajamittaisimpana sadepäivänä Suomessa voidaan pitää elokuun kuudetta päivää vuonna 1967, jolloin kuudella Pohjanmaan sääasemalla satoi vähintään 140 mm.

Suurin 1900-luvun vuosisademäärä 1109 mm / v on mitattu Espoon Nupurissa vuonna 1981. Vuosisadan pienin vuosisademäärä 121 mm / v on mitattu Inarin Kyrönkylässä vuonna 1941. Vuosisadan suurin kuukausisademäärä 291 mm / kk on mitattu Seinäjoella ja Ylistarossa elokuussa 1967. Täysin sateettomia kuukausia on Suomessa ollut useita tapauksia. Helsingissä vuoden 1995 tammikuu oli kuivin 150 vuoteen.

Jokien tulvavesien tiedetään kaapanneen joskus ajattelemattomia ja varomattomia suomalaislapsia mukaansa. Suomen pahin tulvavuosi lienee ollut 1899, jolloin mm. mitattiin (Päijänne, Saimaa) veden korkeuksia, joita ei olla sittemmin ylitetty eikä tultane koskaan ylittämäänkään, koska vedenkorkeuksia voidaan nykyään tarvittaessa säännöstellä. Pahoja tulvia on ollut myös 1741, 1826 ja 1836 sekä 1900-luvulla 1924, 1943, 1981 ja 1984 sekä Pohjois-Suomessa 1993.

Viime vuosikymmeninä Suomessa on menetetty erittäin harvoin ihmishenkiä suoranaisesti sääolojen vuoksi, vaikka salamat tosin vaativat vuosittain uhreja. Vuoden 1961 elokuun ensimmäisenä päivänä Etelä-Suomessa raivosi rajumyrsky Maire, joka aiheutti suurta tuhoa erityisesti Loviisan - Orimattilan seudulla. Tuhoisa myrsky oli 16.11.1978, mutta tuulen keskinopeus oli tuolloin vain 17-18 m/s. Vuonna 1982 syyskuun 22. päivänä ns. Mauri -myrsky (keskinopeus vain 17-18 m/s) vaati yhden ihmishengen. Kumpikin myrsky aiheutti laajoja metsätuhoja. Koillismaalla ja Koillis-Lapissa riehui 26.6.1984 myrsky, joka kaatoi metsää miljoonien markkojen arvosta. Edellisenä päivänä Kaakkois-Suomessa riehunut ukkosmyrsky saapui 11.8.1985 Pohjois-Suomeen aiheuttaen kymmenien miljoonien markkojen vahingot. Syysmyrsky Manta riehui 26.10.1985 eri puolilla Suomea.

Vertailun vuoksi : Suurin maailmassa mitattu tuulon nopeus 101 m/s on mitattu Yhdysvaltain itäosassa Mount Washingtonin vuoriasemalla noin 1800 metrin korkeudessa. Kun merenpinnan lämpötila kohoaa 26 asteeseen tai sen yli niin mahdollisissa trooppisissa pyörremyrskyissä, taifuuneissa, sykloneissa, willy-willyissä ja hurrikaaneissa on tuulen nopeudeksi mitattu jopa noin 160 - 170 km/h ja enemmänkin. Suomessakin esiintyy toisinaan paikallisia pyörremyrskyjä, joita Euroopassa nimitetään trombeiksi ja Pohjois-Amerikassa tornadoiksi.

Trombi on ukkospilvestä maahan ulottuva, rajusti pyörivä, suppilomainen ja kiemurteleva patsas, joka synnyttää liikkuessaan suihkumoottorin kohinaa muistuttavan äänen. Yhdysvalloissa on mitattu ilman kiertävän suppilon kehää jopa 500 km:n tuntinopeudella, mutta ovat trombit Suomessakin heitelleet kaus pelloille ja ilmaan jopa 200 metrin korkeuteen raskaitakin esineitä. Ihmishenkien menetyksiä trombit eivät tiettävästi ole Suomessa saaneet aikaan, vaikka tosin myrskyissä tiedetään ihmisiä kuolleen kaatuneiden puiden alle. Pohjanmaalla sattui 28.8.1994 Suomen oloissa harvinainen paikallinen trombi ja trombit pelästyttivät kulkijoita Kouvolan Alakylällä kesällä 1997 viskomalla vajanosia ja raskaita esineitä taivaalle jopa parinsadan metrin korkeuteen.

Kovatuulisen päivän rajana pidetään tuulen voimakkuutta 14 m/s. Tuulen nopeuden mukaan myrskyn rajana pidetään yleensä nopeutta 21 m/s ja hirmumyrskyn rajana 32 m/s. Esimerkiksi tammikuussa on Suomen autolauttaliikenteen riesana eniten, keskimäärin 4,8 myrskypäivää. Syystalvella ja kevättalvella myrskypäiviä on vähemmän ja kesällä hyvin harvoin. Suomessa on varmuudella ainakin neljästi mitattu tuulen voimakkuudeksi kotimaan ennätyslukemat 31 m/s : kerran Mustasaaren Valassaarten (25.2.1971) ja kahdesti Korsnäsin Moikipään (15.12.71 ja 23.12.71) sekä kerran Hangon (-95) sääasemalla. Näissä tuulilukemissa on käytetty 10 minuutin keskituulia. Puuskissa tuulen voimakkuus on saattanut olla vielä suurempi ja viime vuosikymmeninä on saatu tuulen voimakkuudeksi puuskissa jopa 39 m/s (Korsnäsissä 15.2.1975). Suurin milloinkaan tiettävästi Suomessa mitattu tuulennopeus 50 m/s on mitattu 28.8.1890 Helsingin keskustan sääasemalla. Silloin Helsingissä kaatui tuhansia puita ja isojakin aluksia sinkoutui maalle. Tuolloin koko Etelä-Suomessa riehui erittäin voimakas rajuilma.

Raesateet voivat liittyä myrskyihin tai olla yksinäänkin tuhoisia. Rakeet ovat yleensä halkaisijaltaan muutamia millimetrejä, mutta voivat olla joskus jopa useita senttejä suurimpien mitattujen rakeiden ollessa 20 cm.

Lumipeite on maassa napapiirin korkeudella noin 200 päivää, Keski-Suomen sisäosissa noin 160 päivää ja lounaisella rannikkoalueella noin 110 päivää. Suomen 1900-luvun suurin lumen syvyys 191 cm on mitattu Enontekiössä 18.4.1997 ja 18.1.1992 mitattiin Enontekiön Kilpisjärvellä 176 cm:n lumensyvyys. Joensuussa oli ennätyksellinen 118 cm:n lumen syvyys 25.3.1994.

Järvet ovat jäässä keskimäärin viisi kuukautta. Normaaleina talvina jäätyvät myös kaikki rannikot, ja meriliikenne on jäänmurtajien varassa.

Rajut talvimyrskyt koettelivat tammikuussa 1995 useita Euroopan maita ja myös Suomen länsi- ja eteläosan ylitse pyyhkäisi rajumyrsky. Hangossa tuulen keskinopeus nousi ajoittain 31 metriin sekunnissa, mikä sivusi Suomen ennätystä. Myrsky sekoitti kaiken liikenteen, katkoi sähköjä ja kaatoi puita.

Suomessa Ilmatieteellinen laitos antoi jo 4.1.1965 ensimmäisen viiden päivän sääennusten. Nykyisin annettavia viiden päivän sääennusteita voidaan pitää melko luotettavina, mutta juurikaan pidemmälle ajanjaksolle ei sääennusteita voida vieläkään luotettavasti tehdä. Maailman ensimmäinen automaattinen sääasema aloitti 10.9.1977 toimintansa Helsingin-Turun moottoritiellä.

Ks. myös Ilmansaasteet