Rautatieliikenne

Ensimmäinen ehdotus rautatien rakentamisesta tehtiin Suomessa vuonna 1849. Suunnitelma Helsinki-Hämeenlinna veturitiestä valmistui vuonna 1851. Päätös tuon radan rakentamisesta tehtiin 1857 ja rata valmistui ja otettiin käyttöön 31.1.1862. Varsinainen, säännöllinen, aikataulun mukainen henkilö- ja tavaraliikenne tällä Suomen ensimmäisellä rataosalla aloitettiin 17.3.1862, mitä päivää juhlitaan Valtionrautateiden (VR) syntymäpäivänä. Radan pituus on 107 km.

Ensimmäisen kerran Suomessa liikkui höyryveturi, nimeltään Ilmarinen (vuodesta 1865 numero 3), välillä Helsinki-Pasila 8.8.1861. Aluksi vetureille annettiin nimet, kuten Alutar, Lemminkäinen, Ilmarinen ja Suomi, mutta numerointi otettiin käyttöön 1865.

Helsinki-Hämeenlinna (1862) rataosuuden jälkeen otettiin käyttöön rataosuuksia seuraavassa järjestyksessä :

Riihimäki-Lahti 1869, Lahti-Pietari 1870, Hyvinkää-Hanko 1873, Kerava-Porvoo 1874, Hämeenlinna-Tampere 1876, Toijala-Turku 1876, Tampere-Vaasa 1883, Simola-Lappeenranta 1885, Seinäjoki-Oulu-Toppila 1886, Kokkola-Ykspihlaja 1886, Pännäinen-Pietarsaari-Leppäluoto 1887, Kouvola-Kuopio 1889, Kouvola-Kotka 1890, Kouvola-Kymintehdas 1892, Viipuri-Antrea-Imatra 1892, Antrea-Sortavala 1893, Sortavala-Joensuu 1894, Imatra-Vuoksenniska 1895, Tampere-Pori 1895, Peipohja-Rauma 1895, Haapamäki-Jyväskylä 1897, Jyväskylä-Suolahti 1898, Inkeroinen-Hamina 1899, Pori-Mäntyluoto 1899, Karjaa-Turku 1899 ja Lappi-Rauma 1899. Rata Laurila-Rovaniemi valmistui 1909 ja Rovaniemi-Kemijärvi 1932-34.

Vuonna 1900 Suomessa oli 3 300 km rautateitä. Vuoden 1993 lopussa Suomen rautateiden yhteispituus oli (liikennöity osuus) 5864 km, josta sähköistettyä rataa on 1713 km.

Suomen rataverkon yhteinen pituus on reilut 6000 km (6069 km) ja raidepituus yli 9000 km. Kaksiraiteisia rataosuuksia on yhteensä 476 km ja sähköistys on edennyt 15 vuodessa 1450 km. Radoista yli 600 km on kauko-ohjattuja. Noin 1000 km olemassa olevista rautateistämme saattaa olla jäämässä pois käytöstä vähäisen liikenteen ja taloudelisen kannattavuuden vuoksi. Rautateiden osuus Suomen tavaraliikenteestä on vajaa neljännes ja henkilöliikenteeestä 7,1 %. Rautateillä tapahtuvasta henkilöliikenteestä Helsingin lähiliikenteen osuus on hyvin merkittävä. Nykyisin suurin sallittu akselipaino radoillamme on 22 tonnia ja suurin sallittu nopeus, lukuunottamatta Pendolinojunia, 140 km/h.

Tärkeitä sodanjälkeisiä ratahankkeita ovat olleet Onkamon-Parikkalan rata, joka korvasi Neuvostoliitolle menetetyn Karjalan radan osuuden ja loi uuden suoran yhteyden Joensuuhun, Parkanon rata Tampereelta Seinäjoelle ja Jämsänkosken-Jyväskylän rata. Höyryveturit hoitivat huomattavan osan maamme maakuljetuksista aina 1900-luvun puoliväliin saakka. Tunnetuin höyryveturimme oli suomalainen raskas höyryveturi Hr 1 "Ukko-Pekka".

Suomen ensimmäinen sähköistetty rautatieosuus Helsingistä Kirkkonummelle avattiin 24.1.1969 liikenteelle. Suomen pisin rautatietunneli, 4290 m pitkä Lahdenvuoren tunneli Jämsä -Jyväskylä -rataosuudella puhkaistiin 31.10.1974 Korpilahdella ja otettiin käyttöön vuonna 1975. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin rautateidemme tunnelien kokonaispituus oli 22,93 km. Riihimäen ja Seinäjoen välisen rataosuuden sähköistystyöt saatiin 10.2.1975 päätökseen. Suomen hallitus päätti 26.6.1975 tilata Neuvostoliitosta 50 sähköveturia. Riihimäki-Kouvola rataosuus sähköistettiin vuonna 1977. Sähköistystä jatkettiin Kouvolasta Vainikkalaan rajalle 1978 sekä Kouvolasta Kotkaan 1980 ja Pieksämäelle 1980. Helsingin metro otettiin 2.8.1982 virallisesti käyttöön.

Suomen merkittävimmät rautateiden risteysasemat ovat:

Riihimäki, Kouvola, Lahti, Toijala, Tampere, Parkano, Haaamäki, Jyväskylä, Pieksämäki, Joensuu, Seinäjoki, Kontiomäki, Oulu, Haapajärvi ja Iisalmi.

Sähköjunaliikenne alkoi 25.5.83 Helsingin ja Oulun välillä. Vuonna 1983 Valtionrautatiet käytti sähköjunaliikenteeseen sähköä noin 242 miljoonaa kilowattituntia eli 0,242 TWh. Koko maan kulutus oli tuolloin vuonna 1983 noin 45,1 TWh, josta junien osuus oli 0,54 prosenttia. Suomessa on sähköjunissa käytössä 25 kV:n (50Hz) vaihtosähköjärjestelmä. Pieksämäki-Iisalmi, Savon radan sähköistäminen saatiin 28.5.1984 päätökseen. Tammikuussa 1985 Suomessa oli 110 neuvostoliittolaisvalmisteista Sr 1 -sähköveturia, joka on Valtionrautateiden voimakkain veturi (teho 3100 kW eli 4200hv ja paino 84 tonnia). Helsingin metroradan jatke Kontulasta Mellunmäkeen valmistui 31.7.1989.

Suomen kaupunkiratoja ovat Martinlaakson rautatie ja Helsingin metro. Raitioteitä on nykyisin vain Helsingissä (1890 alkaen). Aikaisemmit raitiovaunut liikennöivät myös Turussa (1890-92 ja 1908-72) sekä Viipurissa (1912-44).

Suomessa käytettävien rautatiekiskojen koot ilmoitetaan kiloina metriä kohti ja koot ovat 30 kg/m, 43 kg/m, 54 kg/m ja 60 kg/m, joista yleisin radoillamme on 54 kg/m. Vuonna 1984 Suomessa oli jatkuvasti hitsattua kiskoa hieman yli 3000 ratakilometriä. Pisin yhtenäinen osuus oli Tampereelta Ouluun eli noin 490 kilometriä. Suomen pisin rautatieyhteys on 995 km Helsingistä Kolariin. Suomen pisin rautatiesuora on 23,1 km Parkano-Seinäjoki -rataosuudella. Suomen rautateiden korkein kohta on rataosuudella Kontionmäki - Taivalkoski noin 10 km Leinosta etelään sijaitseva Mäkilamminvaara, jossa rata kulkee 293,5 m merenpinnan yläpuolella.

Ukko-Pekka eli Hr 1 oli valtionrautateiden tehokkain höyryveturi henkilöliikenteessä. Sen vetovoima oli 11 610 kg. Tavaraliikenteen tehokkain höyryveturimme oli Tr 2 eli Truman, jonka vetovoima oli 17 780 kg. Tehokkain dieselveturimme on Dr 13 (2060 kW) ja tehokkain sähköveturi on Sr 1 (3100 kW). Raskain rautateillämme kuljetettu esine on 335 t:n painoinen suurmuuntaja. Se vietiin Vaasasta Huutokoskelle tammikuussa 1974. Kuljetukseen käytettiin 32-akselista, 450 tonnia kantavaa Osg-suurkuormavaunua. Vastaavanlaisia muuntajia on sen jälkeen kuljetettu toistakymmentä. Epävirallisen tietolähteen mukaan noin 1970-luvun puolivälissä liikkui rautateillämme Suomen raskain juna, joka oli lastattu Parolassa täyteen panssarivaunuja matkalla pohjoiseen sotaharjoituksiin.

Höyryveturi Ukko-Pekan (Hr 1) huippunopeus on 110 km/h. Valtionrautatiet saavutti toukokuussa 1986 raideliikenteen nopeusennätyksen 191 km/h sähköveturin ja mittausvaunun yhdistelmällä Järvenpää - Jokelan osuudella. VR aloitti Pendolino-junaliikenteen marraskuussa 1995 Helsingin ja Turun välillä. (Pendolino juna maksaa 70 miljoonaa mk v.-95; nopeus 220 km/h). Suurin matkanopeus on InterCity -junalla Helsinki - Seinäjoki 346 km:n matka taittuu ajassa 3 h ja 10 min.. Huippunopeutta 140 km/h ajetaan useammallakin osuudella. Noin vuonna 1999-2000 otetaan käyttöön Helsinki-Tampere -rataosuus sekä Helsinki-Lahti-Kouvola-Pietari -rataosuus.

Keväällä 1994 Helsingin rautatieaseman päivittäinen junamäärä oli noin 600, joista lähiliikennejunia 500 ja kaukojunia 100. Aseman kautta kulkee päivittäin noin 100 000 matkustajaa ja kaikkiaan sen läpi kulkee päivittäin noin 200 000 ihmistä. Elien Saarisen piirtämän uuden asemarakennuksen rakennustyö alkoi 1905. Vuosina 1914-19 asema oli venäläisten sotasairaalana. Asemarakennus otettiin käyttöön 5.3.1919.

Suomen Rautatieliikenne osio sisältää hakusanoja, joiden avulla löydät runsaasti tietoa Suomen rautatieliikenteen eri osa-alueista ja matkailusta :

Junalla ulkomaille Kotimaan junaliikenne

Matkailu Merenkulku / satamat

Rautatiet/Eurooppa Sillat Suomen henkilöliikenne

Suomen liikenneverkko Suomen tavaraliikenne

Tunnelit