Eväjalkaiset eli hylkeet ovat vesielämään mukautuneita petoeläimiä, joiden pääasiallisena ravintona ovat kalat. Hylkeillä on sukkulamainen rumiinmuoto ja vahva ihonalainen rasvakerros. Raajat ovat räpylällisiä uimaelimiä ja häntä puuttuu. Sierainaukot sulkeutuvat eläimen sukeltaessa. Suomen hyljelajit ovat korvalehdettömiä.
Suomen eväjalkaiset eli hylkeet (3) ovat:
Kirjohylje, Pboca vitulina, 1,45-1,95 m ja häntä 7-9 cm, paino 50-150kg, esiintyy
Itämeren eteläosisssa Gotlantiin asti ja satunnaisesti Suomen rannikoilla.
Uintinopeus jopa 35 km/h. Sukelluksen kesto 15 minuuttia.
Norppa, Pboca hispida, 100-180 cm + häntä 12-16 cm, paino 40-125 kg. Norppa on
jäämeren hylje, jolla on erillinen esiintymisalue Pohjan- ja Suomenlahdessa sekä
Itämeren pohjoisosassa sekä norpan sisävesimuoto Saimaan norppa. Itämeren
norppaa metsästetään 20.3.-10.6. Vanhin Itämereltä pyydetty norppa on ollut
40-vuotias.
Saimaan norppa (Pboca hispida saimensis, Pusa hispida saimensis), sisäjärvissä
Saimaan pohjoisosissa noin 140-150 yksilön kanta Pihlajavedessä,
Haukivedessä, Orivedessä ja Pyhäselällä. Saimaan norppa on täysin rauhoitettu.
Tämä norpan sisävesimuoto on Suomen pienin hylje. Sen paino on 47 - 86 kg ja
pituus 140 cm.
Halli eli harmaahylje, Halicboerus grypus, 180-290 cm, paino jopa 250 kg. Suomen
hallikanta on noin 500-600 yksilöä ja Ruotsin hallikanta on noin 900 yksilöä. Halli
on Suomessa täysin rauhoitettu (1.3.1982 alkaen). Halli on Suomen suurin hylje.
Ks. myös Nisäkkäät