Kivikauden taidetta löytyy kalliomaalauksista sekä työ- ja metsästysvälineistä. Joidenkin taideteosten oletetaan liittyneen metsästysmagiaan. Jo Suomusjärven kulttuurin aikana Suomessa eli taiteellisesti lahjakkaita yksilöitä, mistä on osoituksena monet taidokkaasti tehdyt taideteokset, joista upeina esimerkkeinä ovat Huittisten vuolukivinen hirvenpäänuija (noin vuodelta 5200 eKr.) ja veneen keulakoristeeksi veistetty mäntypuinen hirvenpää (noin vuodelta 5800 eKr.) , joka löytyi Rovaniemeltä, sekä Säkkijärveltä löytynyt kirveen hamara. Koko kivikauden ajan ja vielä pronssikaudellakin veistosten aiheina olivat usein hirvi ja karhu, joiden päät sopivat hyvin esimerkiksi kivinuijan pääksi, kirveen kamaraksi, reenjalaksen keulaksi tai lusikan pääksi. Ihmisiä kuvattiin kivikaudella harvoin ja silloinkin aina hyvin kaavamaisesti.
Ks Huittinen Rovaniemi Säkkijärvi
Suomessa on myös kalliomaalauksia kivikaudelta pronssikaudelle. Ne on maalattu punavärillä veden äärellä oleviin pystyihin kalliopintoihin ja kuvapintojen päälle kiteytynyt ohut läpinäkyvä kvartsikerros on suojannut ja säilyttänyt niitä nykypäiviin asti. Kalliomaalausten kuva-aiheina ovat tikku-ukkomaiset ihmiset, hirvet ja veneet. Kallimaalauksia on etenkin Saimaan ja Kymijoen vesistöjen alueella. Pohjoisimmat kalliomaalaukset tunnetaan Suomussalmen ja Kuusamon rajoilta. Suomen tunnetuin kalliomaalaus on Ristiinan Astuvansalmen maalaus.
Ks Kuusamo Kymijoki Ristiina Saimaa Suomussalmi
Suomessa ei silloisia taiteilijasieluja kiinnostanut erityisemmin saven muotoilu. Kampakeraamisilta asuinsijoilta on löytynyt pieniä savisia ihmis- ja eläinkuvioita, idoleja, mutta ne eivät juurikaan ilmennä taiteellista kunnianhimoa. Astioiden kuviointikin oli geometrista ja kaavamaista eikä erityisemmin taiteellista inspiraatiota sisältävää luomista.
Kivikautisten taideteosten tarkoitus on jäänyt epävarmaksi. Niiden, etenkin kalliomaalausten on oletettu liittyvän metsästysmagiaan, koska niissä kuvataan hirviä ja karhua. Kivestä valmistettujen aseiden eläinpäitä on arveltu myös heimon, päälliköiden ja tietäjien tunnuksiksi.