Kaikki tuntevat jäniksen ulkomuodon. Ne muistuttavat yrsijöitä, mutta eroavat niistä talttamaisten etuhampaidensa takana olevien pikkuhampaiden perusteella. Ruoan hienontaminen tapahtuu tasapäisillä poskihampailla, joita jänikset liikuttavat sivusuuntaan. Etuhampaiden ja poskihampaiden välillä jäniksillä on samanlainen hampaaton loma kuin jyrsijöilläkin.
Suomessa tavattavat (2) jäniseläimet:
Heimo: jäniseläimet
Metsäjänis, Lepus timidus, ruotsiksi skogshare, englanniksi Arctic hare , 54-60 cm +
häntä 5-9 cm, korva 11,5-12 cm, paino 2 - 5,5kg , levinneisyys: koko Suomen
alue, jänistä metsästetään vuosittain noin puoli miljoonaa (ennätysvuonna
1982/83 ammuttiin liki miljoona vemmelsäärtä). Metsäjäniksen ruoansulatus
joutuu talvella koville. Tarvittava energia on saatava irti hyvin karusta ravinnosta :
lehtipuiden ja pensaiden oksista ja kuoresta.
Rusakko, Lepus curopaeus, 60-75 cm + häntä 8-12,5 cm, korva 8,5-12,5 cm, paino
3-7 kg, levinneisyys: verraten uusi tulokas eläimistöömme: saapui maahamme
Karjalan Kannaksen kautta 1900-luvun alussa. Levinneisyyden pohjoisraja on
Oulun korkeudella. Vuosittain meillä ammutaan noin 100 000 rusakkoa.
Villikaniini, Oryctolagus cuniculus, 40-45 cm + häntä 5-7,5 cm, korva 6,5-7,5 cm,
paino 1,5-2,5 kg, levinneisyys: Ruotsissa Mälaren tienoille saakka. Suomessa ei
ole omaa pysyvää villikaniinikantaa, mutta laji saattaa levitä ihmisen välityksellä
Suomen luontoonkin.
Metsästystä harrastetaan paljon, mutta ammattimetsästäjiä on vain Lapin läänin pohjoisimmissa kunnissa. Suosittuja saaliseläimiä ovat mm. jänikset.
Saaliseläinten jänismäärä kaudella 1993/1994:
eläin määrä
metsäjänis 311 000
rusakko 75 000
Ks. myös Nisäkkäät