Turun linna Aurajoen suulla Anniemellä sijaitseva linna 1200-luvulta. Linnaa alettiin rakentaa jo 1280-luvulla. Aluksi linna oli tarkoitettu kuninkaan käskynhaltijan ja hänen sotilaittensa leiriksi ja tukikohdaksi, mutta muutettiin 1300-luvulla asuinlinnaksi. Linnan rakennustyöt käynnistettiin 1280-luvulla ja saatettiin päätökseen usean eri rakennusvaiheen jälkeen Juhana-herttuan aikana 1500-luvun lopulla, jolloin linnan puolustus siirrettiin ympäröiville valleille. Jo 1300-luvulta on joitakin mainintoja linnassa toimineista apteekkareista, mutta vasta Juhana-herttuan aikana vuodesta 1558 siellä toimi nimeltä tunnettu linnanapteekkari ja parturi, mestari Mathias Erbach, jota Turun linna avusti alkuun ja maksoi sitten 200 taalarin vuosipalkkaa. Samoihin aikoihin Turun linnaan saapui Puolasta Katariina Jagellonican seurueeseen kuuluva apteekkari Mathias Losius, joka toi mukanaan käyttökelpoisen lääkevaraston. Turun linnan puutarhassa kasvatettiin vuonna 1583 timjamia, laventelia, venkolia, artisokkaa, neilikoita ja pitkiä retikoita.
Linnan historian loistokkainta aikaa olivat vuodet 1556-63, jolloin täällä asui kuningas Kustaa Vaasan poika Juhana . Linnalla on keskeinen merkitys maamme historiassa, varsinkin hallintokeskuksena 1600-luvulle saakka, jolloin tuli vuonna 1614 tuhosi päälinnan. Sen jälkeen linnaa käytettiin eri tarkoituksiin mm. vankilana. Sodissa 1939-44 linna vaurioitui pahoin. Linnassa tehtiin entistämistyöt vuosina 1946-61, jolloin linna saatettiin nykyiseen 1500-luvun mukaiseen asuunsa. Linnassa on mm. Turun maakuntamuseo, Linnankirkko ja juhlakerros. Esilinna restauroitiin vuosina 1977-86. Sen jälkeen restaurointia jatkettiin päälinnassa. Turun linna täytti 700-vuotta 14.9.1980.