Akseli Gallen-Kallela

Akseli Gallen-Kallela (26.4.1865 Pori-7.3.1931 Tukholma) vietti lapsuutensa Vammalan Tyrväällä, alkuperäiseltä nimeltään Axel Valdemar Gallen, taidemaalari ja graafikko. Puoliso Mary Slööri (1868-1947). Opiskeli mm. Pariisissa 1880-luvulla. Varhaiset mestariteokset Poika ja varis (1884) sekä Akka ja kissa (1885) vastasivat ajan ranskalaista ulkoilmamaalausta ja edustivat realismia. Kalevalaromantiikan valtaan hän tuli 1880-luvun lopulla. Aino-triptyykki sai Pariisin maailmannäyttelyssä hopeamitalin vuonna 1889.

Gallen-Kallelan tyyli kehittyi 1890-luvulla symbolistiseen suuntaan (mm. Sammon puolustus ja Lemminkäisen äiti), Italiaan vuonna 1898 tehty matka innosti freskomaalaukseen (nykyisin jäljellä vain Kullervon sotaanlähtö Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä). Gallen-Kallela oli huomattava kansallisromanttinen taiteilija, joka sai vaikutteita paitsi Karjalasta ja Kalevalasta myös kansainvälisistä taidevirtauksista. Ateljee Kalela Ruovedellä on auki kesäisin. Helsingin ateljee Tarvaspää on museona.

Akseli Gallen-Kallelan merkittävimmät maalaukset ovat :

Poika ja varis (1884, Ateneum, Helsinki), Akka ja kissa (1885, Turun taidemuseo),

Muikunpaistaja (1885,Ateneum, Helsinki), Käsikivillä jauhaja (1886, Ateneum, Helsinki), Ensi opetus (maalattu 1887/merkintä 1889, Ateneum, Helsinki), Démasquée (1888, Ateneum, Helsinki), Saunassa (1889, Ateneum, Helsinki), Paanajärven paimenpoika (1892, yksityiskokoelma), Palokärki (1893, yksityiskokoelma), Sibelius sadun säveltäjänä (1894, Ainola, Tuusula), Symposium eli Probleema (1894, yksityiskokoelma), Sammon taonta (1893, Ateneum), Ad astra (1894, yksityisomistuksessa), Sammon puolustus (1895, Turun taidemuseo), Kalman kukka (1895), etsaukset Kullervon kirous (1896) ja Koskenkuulija (1896), Lemminkäisen äiti (1897, Ateneum), Velisurmaaja (1897, Ateneum), Ilman impi sekä Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kuvitus (1906-08) ja Koru-Kalevalan kuvitus (1922).

Eräs aikansa historiaa tallentavista maalauksista on Axel Gallen-Kallelan maalaus

" I tingssalen / Käräjätuvassa" , jossa hän kuvaa miten käräjätuvassa ratkotaan kansalaisten välisiä oikeusriitoja. Ks. Kalevala

Piirrelmä Axel Gallen-Kallelan Tempera-maalauksesta Lemminkäisen äiti vuodelta 1897. Alkuperäinen teos on Valtion taidemuseossa :

Kuva Axel Gallen-Kallelan Mäntykoski-maalauksesta vuodelta 1892 (270x156 cm). Alkuperäinen teos on yksityiskokoelmassa :

Kuva Axel Gallen-Kallelan Talvimaisema-maalauksesta (25,5x17) vuodelta 1887. Alkuperäinen teos on Gösta Serlachiuksen Taidesäätiössä :

Kuva Akseli Gallen-Kallelan Symposium-maalauksesta vuodelta 1884. Alkuperäinen teos on yksityisomistuksessa. "Symposiumiin" taiteilija on kuvannut itsensä, Sibeliuksen ja Kajanuksen hetkenä, jolloin ikuisuuden siivet havahtavat :

Kuva Akseli Gallen-Kallelan Palokärki-maalauksesta vuodelta 1893. Alkuperäinen teos on yksityisomistuksessa :

Kuva Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisesta Kullervon sotaanlähtö-maalauksesta vuodelta 1901. Alkuperäinen freskoteos on Helsingin vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa :