Yoldiavaihe ja koivun valtakausi Etelä-Suomen metsähistoriassa sijoittuivat suunnilleen samaan aikaan. Yoldiamerivaihe alkoi noin 10 200 vuotta sitten, kun Balttilaisen jääjärven vedenpinta äkillisesti laski. Vedenpinnan laskemisen jälkeen Keski-Ruotsissa sijaitsevan nykyisen Närken maakunnan kohdalta avautui leveä salmi valtamereen, ja Itämeren altaaseen virtasi suolaista valtamerivettä. Salmi kapni kuitenkin nopeasti, koska maankohoaminen oli tuolloin monta kertaa nopeampaa kuin nykyisin.
Aluksi Yoldiameri ulottui vain hieman Salpausselkävyöhykkeen pohjoispuolelle, missä sitä vastassa oli jäätikön reuna. Vesialue laajeni jäätikön perääntyessä ja samanaikaisesti meren suolapitoisuus väheni jäätikön lietteisten sulavesien ja kapenevan salmiyhteyden takia. Lukuunottamatta aivan alkuvaiheitaan Yoldiameri ei siis ollut luonteeltaan todellinen meri. Yli 9000 vuotta sitten Närken salmi muuttui lasku-uomaksi ja kuivui vähitellen kokonaan. Yoldiamerta seurasi Ancylusjärvivaihe. Ks. Ancylusvaihe
Suuressa osassa Suomea "korkeimman rannan" eli veden peitossa olleen maan ylärajan muodostavat Yoldiameren kohonneet rantapinnat. Valtaosa Etelä- ja Keski-Suomea oli Yoldiavaiheen aikana vielä veden alla. Aluksi korkeimmat huiput pistivät hajanaisina saarina esiin. Saarten pinta-ala ja lukumäärä kasvoivat melko nopeasti maankohoamisen nostaessa kuiville uutta maata.
Ks. lisää aikajärjestyksessä olevista seuraavista aihepiireistä :
Baltian jääjärvi Yoldiavaihe Ancylusvaihe Litorinavaihe