Suomalaisen kirjailija Tove Janssonin Muumipeikon ilmestyminen 1945 merkitsi käännekohtaa ruotsinkielisessä lastenkirjallisuudessa. Muumi-kirjat ovat saaneet myös maailmanlaajuisen lukijakunnan, sillä kirjoja ja niiden rinnalla ilmestyneitä sarjakuvia on käännetty yli 30 kielelle (tehty myös televisiosarja ja elokuva Muumipeikko ja pyrstötähti). Hieman boheemi, turvallinen ja luonnonmukaista elämää viettävä muumiperhe on saanut ympärilleen joukon lapsille läheisiä luonteita (murheellinen Nyyti, Huckieberry Finn -tyyppinen Nuuskamuikkunen) ja karrikoituja tyyppejä, järjestysintoisia hemuleita tai juppi-vilivonkkia. Kirjoissa kuljetaan kohti jännittäviä vaaroja tai suuria ihanuuksia, joiden edessä »tekijä pysähtyy mutta lapsi jatkaa matkaansa», kuten kirjailija itse on luonnehtinut. Ihmissuhteet, vapaus, vanheneminen ja lohduntarve ovat teosten keskeistä problematiikkaa. Muumiteoksia Muumit ja suuri tuhotulva (Småtrollen och den stora översvämningen, 1945), Muumipeikko ja pyrstötähti (Kometjakten, 1946), Taikurin hattu (Trollkarlens hatt, 1949), Muumipapan urotyöt (Muminpappas bravader, 1950), Kuinkas sitten kävikään? (Hur gick det sen?, 1952), Vaarallinen juhannus (Farlig midsommar, 1954), Taikatalvi (Trollvinter, 1957), Kuka lohduttaisi Nyytiä? (Vem ska trösta knyttet?, 1960), Näkymätön lapsi (Det osynliga barnet, 1962), Muumipappa ja meri (Pappan och havet, 1965), Muumilaakson marraskuu (Sent i november, 1970), Vaarallinen matka (Den farliga resan, 1977) ja Outo vieras Muumitalossa (Skurken i muminhuset, 1980).
Kahdeksaa muumikirjaa ja Muumi-sarjakuvia on suomenkielisinä painettu vuodesta 1955 yhteensä 740 000 kappaletta, ja niitä on käännetty 25 kielelle.
Vuodesta 1988 Tampereen taidemuseossa toiminut Muumilaakso avattiin vuonna 1993 uudistettuna ja laajennettuna Tampereen kirjastossa.
Uuden Muumibuumin sai alulle, kun televisiossa esitettiin vuonna 1992 suomalais-japanilaisena yhteistyönä toteutettu animaatiosarja, joka on myyty myös useisiin muihin maihin. Ilkka Kuusiston vuonna 1974 säveltämä Muumiooppera nähtiin jälleen Lahdessa keväällä 1992 ja Tampereella toukokuussa 1993.
Haukiputaalla rakennettiin 14.-21.2.1993 lumesta 12-metrinen Muumiveistos,
johon käytettiin 500 m³ lunta. Muumipapan hattu painoi 220 kg ja sen korkeus
oli 2 m. Rakentajina olivat Haukiputaan ja Kimingin taidekoululaiset Kari Holman johdolla. Vuonna 1993 sai ensi-iltansa ensimmäinen pitkä Muumi-elokuva
Muumipeikko ja pyrstötähti. Useat yritykset ovat hankkineet lisenssin
käyttääkseen muumeja tuotteissaan. Naantaliin avattiin uusi teemapuisto
Muumimaailma.