Sisäisten aluevesien rajalta neljän meripenikulman ( 7 408 m) etäisyydellä aavalle merelle päin kulkee valtakunnan aluevesiraja - lukuunottamatta Ahvenanmaan aluetta, missä aluevesiraja ulottuu kolmen meripeninkulman päähän. Suomen tulliraja ulottuu kaikilla merialueillamme kaksi meripeninkulmaa aluevesirajan ulkopuolelle. Suomen kalastusvyöhykerajat ulottuvat kauimmas rannikosta. Suomenlahdella kalastusraja kulkee Venäjän ja Viron sekä Pohjanlahdella Ruotsin kanssa sovittua keskiviivaa pitkin.
Merialue Ala Tilavuus Suurin Keski- Kynnys-
neliö- kuutio- syvyys m syvyys m syvyys m
km km
Suomenlahti 29 000 1 130 123 38 ei selvää
kynnystä
Saaristomeri 8300 200 104 23 "
Ahvenanmeri 5200 410 301 77 30
Pohjanlahti 103600 5 830 294 68 70
Selkämeri 66000 4 340 294 68 70
Perämeri 36800 1 490 147 43 25
Suomen vesialueiden syvin kohta on 301 m Ahvenanmeren pohjoisosassa. Suomen alueen suurin merenlahti on Itämeren Pohjanlahti : 103 600 km², pituus 587 km, leveys 161 - 259 km. Merenkurkun kynnyssyvyys on noin 5 metriä. Selkämeren (66 600 km²) suurin syvyys on 290 m ja Perämeren (37 000 km²) suurin syvyys on 146 m. Suomessa vuoroveden vaihtelu on suurimmillaan noin 10 cm Vironlahden itäpuolella.
Vähäsuolaisten rannikkomeriemme suolapitoisuus on lahtien pohjukoiden 3 promillesta 6 promilleen (Atlanti 35 promillea). Merien pintalämpötila vaihtelee vuodenaikojen mukaan (Helsingin edustalla -0,3 asteen ja +16 asteen välillä). Pohjanlahden ja Suomenlahden korkeimmat pintalämpötilat ovat 22,5 - 23 asteen tienoilla keskilämpötilan ollessa heinäkuussa 16-17 astetta. Turun saaristossa Korppoossa Utön havaintoasemalla 90 metrin syvyydestä ei 50-vuotisen havaintojakson aikana ole ainuttakaan +7 celsiusasteen ylitystä (normaalilämpötila on 2-5 astetta celsiusta). Jäätyminen alkaa marras-joulukuussa Pohjanlahden ja Suomenlahden perukoista. Suolaisessa saaristossa jääpeite muodostuu tasaiseksi ja kiinteäksi, mutta muualla jää liikkuu keskitalvellakin. Tasaisen jään paksuus jää yleensä 0,9 metrin paksuiseksi, mutta vallit voivat joskus kasvaa kymmenien metrien paksuisiksi. Tasaiset kiinteät jäät eivät vaikeuta merenkulkua, mutta ahtojäät vaikeuttavat merenkulkua merkittävästi.
Bengtskärin majakka on 45,8 metrin korkuisena Suomen korkein majakka. Muut Suomen majakat ovat korkeusjärjestyksessä korkeimmasta pienimpään :
2.Yttergrund, 3.Kylmäpihlaja, 4.Isokari (Ensskär), 5.Valassaaret, 6.Lågskär, 7.Selskär, 8.Säppi, 9.Tankar, 10.Helsinki, 11.Sälgrund, 12.Söderskär, 13.Nahkiainen, 14.Kallbåda grund, 15.Keminkraaseli, 16.Marjaniemi, 17.Utö, 18.Bogskär, 19.Norskär, 20.Jussarö, 21.Stubben, 22.Karsö, 23.Porkkala ja 24.Märket (14,3 m). Suomessa on kaikkiaan noin 40 merimajakkaa ja lähes 2000 johtoloistoa.
Ks. myös Estonia (Tukholma-Tallinna; 28.9.94)