Saamelaiset kielet eli lapin kieli, lappi ovat suomen kielen lähimmät etäsukukielet. Saamelaiset kielet ja itämerensuomalaiset kielet polveutuvat yhteisestä kantakielestä, varhaiskantasuomesta. Saamen kieli jakaantuu useisiin (murteisiin ja) omiin kieliinsä. Kielilaki (vuodesta 1992) turvaa saamelaisille oikeuden käyttää kieltään viranomaisten kanssa asioidessaan.
Saamelainen kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Nils-Aslak Valkeapää palkittiin vuonna 1990 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla kirjastaan Beaivi ahcazan .
Suomessa puhuttaviin uralilaisiin kieliin kuuluvat Suomen lisäksi pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame. Kemin(Kolarin)saamea puhuttiin viimeksi Sodankylässä ja Sallassa 1800-luvulla, mutta nykyisin kieli on kuollut..
Pohjoissaame on säilyttänyt melko hyvin asemansa ja sitä puhutaan Utsjoella, Enontekiöllä, Inarin länsiosassa ja Sodankylän pohjoisosassa. Pohjoissaamella on myös elävä yhteispohjoismainen kirjakieli ja paljon kirjallisuutta. Pohjoissaamen puhujia oli 1990-luvun puolivälissä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa yhteensä noin 30 000.
Inarinsaame on Inarinjärven ympäristön kieli, jonka käyttö on jo pitkään vähentynyt. Inarinsaamella on oma kirjakieli, mutta kirjallisuutta inarinsaameksi on vain vähän. Inarinsaamen puhujia oli 1990-luvun puolivälissä Suomessa yhteensä noin 400.
Kolttasaamea puhutaan Inarin Sevettijärvellä. Koltansaamen kirjakieli on niukkaa. Koltansaame on kotoisin Petsamosta. Kolttasaamen puhujia oli 1990-luvun puolivälissä Suomessa ja Venäjällä yhteensä noin 500.
Muut saamen kielet, joita ei puhuta Suomessa, ovat puhujamäärineen ja maineen :
eteläsaame 500 Norja, Ruotsi
uumajansaame erittäin vähän Ruotsi, Norjassa kuollut
pitimensaame erittäin vähän Ruotsi, Norjassa kuollut
luulajansaame 2000 Norja, Ruotsi
akkalansaame erittäin vähän Venäjä
kiltinänsaame 1000 Venäjä
turjansaame 500 Venäjä
ks myös saamelaiset ja Saamelaismuseo