Suomen kallioperä ja kivilajit

Maankuori on vain ohut kalvo maapallon pinnalla. Maankuoren keskipaksuus on mantereiden alla noin 35 kilometriä ja valtamerien alla noin 12 kilometriä. Fennoskandiassa maankuoren paksuus vaihtelee 30-45 kilometriin ja on paksuimmillaan Pohjanlahden alueella. Suomen kallioperä sijaitsee suuren Euraasian laatan keskiosissa, joten saamme olla suhteellisen rauhassa maapallon sisäisten voimien aiheuttamilta voimilta.

Suomen kallioperäkartta :

Maamme kallioperän pääosan syntyessä noin 1900-1800 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen Svekokarelidisen vuorijonomuodostuksen aikana Suomen alue sijaitsi laatan reunaosissa, jossa tulivuoritoiminta ja maanjäristykset olivat erittäin yleisiä. Vanhimpia kivijämme ovat itäsuomalaiset, Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa esiintyvät graniittigneissit, joiden ikä on noin 2800 miljoonaa vuotta. Sodankylän Tojottamanselästä löydetty tonaliittinen gneissi on vanhin Suomen alueelta löytynyt kivilaji. Sen iäksi on arvioitu 3,1 miljardia vuotta. Lapissa esiintyy myös granuliittimuodostuma, jonka kivilajit ovat noin 2000 miljoonaa vuotta vanhoja.

Etupäässä nykyisen Kymen läänin alueella esiintyvät rapakivityyppiset graniitit ovat noin 1650 miljoonaa vuotta vanhoja. Ahvenanmaan kalkkikivi, Selkämeren kalkki- ja hiekkakivet, Isojoen Lauhavuoren hiekkakivi sekä Luoteis-Enontekiön, Kölin reunavyöhykkeeseen kuuluvat liuskeet ovat iältään 600-400 miljoonaa vuotta. Kuusamon Iivaaran alkalikivi ja Soklin karbonaatti ovat nuorimpia kiviämme, iältään noin 350 miljoonaa vuotta. Suomen suurin luola on Torholan kalkkikiviluola Lohjanjärven Karkalinniemessä (320 kuutiometriä; pituus 21m). Askolan Korttilassa on Euroopan suurimpiin kuuluva hiidenkirnualue. Suurin hiidenkirnu on 4,2 m leveä ja yli 10 m syvä.

Ks. myös Lohjanjärven luola Suomen geologia

Suomen kivilajeja

Suomen peruskallion päällä on irtomaata, joka koostuu pääasiassa kiviaineksesta, lähinnä moreenista, jonka mannerjää hioi viimeisen puolen vuoden aikana Suomen peruskalliosta. Suomesta on löydetty myös sellaisia maa-alueita, joissa on tunnistettavissa maankuoren sisältä purkaituneiden sulien magmamassojen (kimberliitti- ja lamproiittimagma) jäännöksiä, jotka ovat purkautuneet noin 400 - 500 miljoonaa vuotta sitten. 1990-luvun puoliväliin mennessä on Suomesta tavattu 24, joista 16 timanttipitoista, puolen - neljän hehtaarin laajuista kimperliittiesiintymää, joista pääosa on 40-50 km:n säteellä toisistaan Kuopion seudulla. Neljässä esiintymässä on tavattu kiinnostavia pitoisuuksia, yli 10 ct/100t. Timantit ovat laadultaan korkeatasoisia, mutta suuria raakatimantteja ei Suomesta ole toistaiseksi löydetty. Ensimmäinen kimberliittiesiintymä löydettiin Suomesta jo vuonna 1964 Kaavilta.