Lehti- ja sekametsien linnut ovat kärsineet nykyaikaisen metsänhoidon havupuiden suosimisesta. Esimerkiksi Pohjos-Karjalan ja Kainuun avohakkuissa on koivut tuhottu laajoilta alueilta. Ne on joko kaadettu tai jätetty kaluttuina pystyyn mätänemään. Etelä-Suomessa ja koivikkoja ja lehtoja istutettu kuuselle. Lehtimetsien vähentymisen myötä ovat lehtimetsien lintulajit merkittävästi vähentyneet. Erityisen uhanalaisia lajeja ovat valkoselkätikka ja harmaapäätikka, mutta myös teerikannat ovat vähentyneet tärkeän talviravinnon, koivunsilmujen vähenemisen myötä.
Lehti- ja sekametsien lintulajeja ovat mm. :
harmaapäätikka hernekerttu idänuunilintu kuhankeittäjä
käki käpytikka lehtokerttu lehtokurppa
metsäkirvinen mustapääkerttu nuolihaukka pajulintu
peippo pikkusieppo punakylkirastas pyrstötiainen
pyy pähkinähakki pähkinänakkeli räkättirastas
sarvipöllö sirittäjä teeri tiltaltti
valkoselkätikka
Valkoselkätikka on eräs kaikkein uhanalaisimmista linnuistamme. Valkoselkätikkakanta oli vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten runsaat 2000, mutta nykyinen valkoselkätikkakantamme on enää ainoastaan 20 - 30. Linnustossamme on huonommassa jamassa ainoastaan tunturikiuru ja kiljuhanhi, joiden kantamme on nykyisin sukupuuttoon kuolemassa 2 - 5. Tunturikiuruja oli vielä 1950-luvulla runsaat 10 000 yksilöä. Silloin kiljuhanhikantamme oli noin 200 yksilöä. Lehti- ja sekametsien linnustomme suurin menettäjä lukumääräisesti on silti teeri, joita 1950-luvulla oleskeli metsisämme vielä noin 380 000, mutta nykykantamme on enää noin 200 000.
Valkoselkätikka :