Kivikautinen elämä Suomessa ulottui aina Tenojoen varressa olevaan Ala-Jalveeseen Utsjoen Nuorgamissa ( Utsjoki ), jossa asutuksen alkaessa meri ulottui aivan asuinpaikkojen äärelle. Metsästys ja kalastus olivat suurimman osan kivikautta ainoat elinkeinot Suomessa. Asutus ei ollut kovinkaan kiinteää, koska vain harvoilla paikoilla saattoi hankkia riittävän ravinnon koko vuoden ajan. Tyypillistä oli, että jokaisella pyyntiryhmällä, perheellä tai suvulla oli jo varhain vakiintunut oma laaja alueensa, jonka piirissä metsästettiin ja kalastettiin ja jossa oli useita vuodenaikojen mukaan käytettyjä asuinpaikkoja, jotka olivat yleensä hyvien kalavesien äärillä, aukeilla rantahietikoilla, joita ei tarvinnut enemmälti raivata. Pieksämäeltä on löydetty jälkiä myös suuremmista asumuksista.
Aikakaudella tyypillinen asunto oli kevytrakenteinen kota, jonka pohja kaivettiin hieman maan sisään ja jonka katteena käytettiin mm. hirventaljoja. Suurin osa ajasta oleskeltiin ulkona ja ruoka valmistettiin kivistä ladotuilla ulkoliesillä. Kesällä riittivät kodat asunnoiksi, yöpymis- ja sateenpitopaikoiksi, mutta talvisin tarvittiin tukevampia asuntoja. Pukimet tehtiin nahasta. Suomen kivikautiset asukkaat muistuttivat vaatetukseltaan paremminkin intiaaneja kuin eskimoita. Tärkein kivikautinen metsästysase Suomusjärven kulttuurin aikaan oli liuskekärkinen keihäs, mutta vähitellen myös jousi ja nuolet tunnettiin ja niistä tuli pääase. Metsästyksessä käytettiin myös ansoja ja loukkuja ja koira oli jo jääkaudella kesytetty. Se oli Suomessa ainoa kotieläin kivikauden lopulle saakka. Saaliseläimiä olivat mm. hirvet, majavat ja hylkeet.
Kuten Antrean suurlöytö (mm. maailman vanhimman verkon jäännökset) noin vuodelta 8000 eKr. osoittaa, kalastukseen käytettiin verkkoja. Myös pajumertoja ja sälekatiskoja sekä onkia osattiin käyttää. Ongen koukut tehtiin luusta, puusta tai/ja kivestä. Vesillä liikuttiin yksipuisilla ruuhilla. Reki oli tunnettu jo kivikaudella varhaisessa asutusvaiheessa, mitä osoittaa Heinolasta löydetty reenjalas. Reet kulkivat koiravaljakoilla tai miesvoimin, sillä vetoeläiminä ei ollut kivikaudella vielä porojakaan. Valtaosassa Suomea pyyntitalous ja siihen perustuva elämänmuoto olivat vallalla hyvin pitkälle rautakauteen, jopa historialliselle ajalle saakka, mutta aivan kivikauden lopulla maanviljely ja karjanhoito alkoivat muuttaa elintapoja Etelä-Suomessa.