Perustettu v.1779. Tunnettu kauppapaikkana jo 1000 -luvulta alkaen.
PL 87, 33211 Tampere, Aleksis Kiven katu 16F, puh 03-219 6111 ja
fax 03-219 6196. Kaupungin matkailutoimisto, City Tourist Office, Fremdenverkehrsamt der Stadt, Verkatehtaankatu 2, SF-33211 Tampere,
puh. +358-3-219 6652, 219 6775, fax +358-3-219 6463, telex 22448
Noin 191 100 asukkaan, 689 neliökilometrin ja 522 maaneliökilometrin kaupunki Pirkanmaalla Hämeessä Näsijärven itä- ja etelärannalla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin (Helsingin ja Espoon jälkeen ) ja Sisä-Suomen suurin asutuskeskus, joka vietti 200-vuotissyntymäpäiväänsä 1.10.1979. Keskustaajamassa on nykyisin noin 162 000 asukasta, kun taas Kumpulassa vain noin 800 asukasta. Tampere on laajentunut merkittävästi kuntaliitosten avulla (Messukylä v. 1947, Aitolahti v.1966 ja Teisko v. 1972 sekä Lielahden alue Ylöjärven kunnasta vuonna 1950).
Tampereen vanha asutus on sijoittunut C.L.Engelin 1800-luvulla tekemän tyypillisen ruutukaavan alueelle. Ks Tampereen historia ja Tampereen kaupunkikuva . Pispalanharjun vanha rinnetaloasutus on Suomen ainutlaatuisimpia ja uudempaa betonirakentamista taas edustaa noin 20 000 asukkaan Hervannan lähiö, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Tampereen keskusta on rakennettu kahden suuren järven väliin kapealle 1,5 - 2 km leveälle kannakselle.
Tamperetta luonnehtivat runsasjärvisyys ja korkeat männikköharjut. Mäntymetsän verhoaman Pyynikinharjun laki on 76 m Pyhäjärveä ja 152 m merenpintaa ylempänä. Pyynikin laella on näkötorni (1929), ja harjun rinteessä on nähtävänä Yoldianmeren ja Ancylusjärven rantamuodostumia. Pyynikin läntinen jatke on 159 m korkea Pispalanharju, jonka etelärinteessä on Tahmelan lähde ja pohjoisrinteestä avautuu upea näköala yli 40 km pitkälle Näsijärvelle, jonka eteläosa on lähes saareton Näsiselkä (Kuru -laivan kohtalokas uppoamispaikka). Näsijärven liuskoittama itäranta kuuluu lähes kokonaan Tampereeseen. Näsijärvi oli jo muinoin tärkeä kulkureitti pirkkalaisille pitkien verotus- ja kauppamatkojen alkupäässä. Näsijärvi ja samalla suurin osa koko Kokemäenjoen vesistöstä laskee 945 metriä pitkän Tammerkosken kautta Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on yhteensä 18 metriä. Paikallisten talonpoikien myllyt toimivat Tammerkoskessa koskivoimalla jo 1400-luvulla. Jo 1700-luvun lopulla Tammerkosken rannalle kehittyi voimakas teollisuus.
Pyhäjärven monista saarista on suurin virkistysalueena käytetty Viikinsaari. Viinikanlahteen laskee rauhoitettuna lintujärvenä tunnettu Iidesjärvi. Tampereen reuna-alueen pikkujärviä ovat Kaukajärvi, jossa on myös melonta- ja soutustadion, sekä Särkijärvi ja Suolijärvi. Tohlopin itärannalla puolestaan Tampereen harjujakso haarautuu pohjoiseen Lamminpäähän Epilänharjuksi ja lounaaseen Raholanharjuksi. Kosken itäpuolella ovat Kalevankankaan ja Vilusenkankaan harjujaksot. Tampereen kaupungin kallioalueiden vaihteleva maasto kohoaa paikoin jyhkeiksi kukkuloiksi. Kaupin ulkoilualueella on Vesitorninmäki 144 m ja Pirunvuori 151 m korkea. Kaupungin eteläosasta erottuu keskikaupungille saakka 193 m:n korkuinen Vuoreksenvuoren pyöreä laki. Kallioalueitaan Tampere on laajentanut merkittävästi kuntaliitosten avulla
( Aitolahti v.1966 ja Teisko v. 1972 ). Aitolahden Aitovuorella (179 m) on ilmavalvonta-asema, ja samankorkuisella Teiskon Neevuorella kohoaa vuonna 1980 valmistunut 324 m korkea uuden radio- ja televisioaseman masto. Teiskossa on monia yli 180 m:n korkuisia kukkuloita, ja vaihtelevan maiseman mittavin laaksojakso on Kaitaveden-Paarlahden-Peräjärven yli 14 km pitkä kanjoni.
Tampere on Pirkanmaan maakuntakeskus. Yrityksiä noin 9861 kpl. Kaupungissa toimii alueen työvoima- ja elinkeinokeskus. Tampere on Helsingin jälkeen Suomen tärkein teollisuuskeskus, jonka huomattavia teollisuusaloja ovat metalli- ja konepajateollisuus, tekstiili- ja vaatetusteollisuus, paperi- ja puunjalostusteollisuus, elintarviketeollisuus sekä graafinen teollisuus. Tampereella toimivia suurimpia yrityksiä ovat Oy Finlayson Ab , Metsä-Serla Oy Tako ja Lielahti, Oy Tampella Ab, Valmet-yhtymä , Repola-yhtymä/ Rauma-Repola Oy (Yhtyneet Paperitehtaat Oy), Lokomon tehtaat ja Nokia-yhtymä . Puunjalostusteollisuutta on Tampereella pitkään edustanut G.A.Serlachius Oy. Tampere on edelleenkin yksi maan tekstiilituotannon keskuksista. Alan pitkää perinnettä paikkakunnalla edustavat Suomen Trikoo Oy-Ab, Oy Finlayson Ab ja Tampereen Verkatehdas Oy. Aaltosen Tehtaat Oy:n alkuna oli Emil Aaltosen (1869-1949) vuosisadan alussa perustama kenkätehdas; nykyisin kenkätehtaita on useita (ja vuonna 1980 peräti 14 kpl).
Finlaysonin tehtaalla syttyivät Suomen ensimmäiset sähkölamput vuonna 1882 ja pian sen jälkeen aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos. Jo vuonna 1978 oli yli puolet tamperelaisista kaukolämmön piirissä, kun kaksiyksikköisen Naistenlahden öljy- ja turvekäyttöisen lämmitysvoimalan sähköteho oli 117 MW ja kaukolämpöteho 230 MW. Entisestä suurteollisuuden kaupungista on nykyisin kasvanut kaupan ja kulttuurin, tieteen ja teknologian keskus. Tampereella on valtion keskusvirastoista Työsuojeluhallitus (v.1973) sekä piispanistuin.
Tampere on huomattava opiskelu- ja koulukaupunki monine oppilaitoksineen. Peruskoulutusta Tampereella saavat noin 30 000 oppilasta. Tampereen yliopisto perustettiin vuonna 1966 (nykyisin noin 11 750 opiskelijaa) ja toinen kansainvälisestikin tunnustettu oppilaitos on Tampereen teknillinen korkeakoulu (nykyisin noin 6000 opiskelijaa, pääosin Hervannan kaupunginosassa). Lisäksi antavat opistotasoista opetusta mm. kieli-instituutti, kauppaoppilaitos, tekninen oppilaitos ja sairaanhoito-oppilaitos. Pyynikillä toimii Varalan urheiluopisto. Kuntoiluun ja terveisiin elämäntapoihin keskittyvä UKK-instituutti vihittiin 29.5.1984 Tampereella. Kaupungissa on mm. kolme jäähallia, kolme uimahallia, stadion ja ravirata.
Tampere on myös merkittävä teatterikaupunki ja Tampereen Työväen Teatteri perustettiin jo vuonna 1901 sekä Tampereen teatteri vuonna 1904. Oma erikoisuutensa on myös vuodesta 1948 Joselininniemessä toimiva Pyynikin kesäteatteri, ulkoilmateatteri pyörivine katsomoineen. Pyynikin Kesäteatteri on mm. esittänyt vuosina 1961-69 Suomessa ennätyksellisesti yhteensä 372 kertaa näyttämösovitusta Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. Katsojia kertyi yhteensä 347 241. Esityksen ohjasi Edwin Laine, sovitus oli Edwin Laineen ja Olavi Veistäjän.
Kaupunginorkesteri perustettiin jo vuonna 1930 ja lisäksi Tampereella toimii amatöörivoimin Tampereen Ooppera. Tampere on tunnettu myös runsaasta kuvataiteestaan. Tampereella ilmestyneitä vanhoja sanomalehtiä ovat Aamulehti , Kansanlehti (v. 1899) ja Hämeen Yhteistyö (v.1946). Aamulehti on maan toiseksi suurin levikiltään. Tohlopissa on Oy Yleisradio Ab:n Tampereen toimintakeskus.
Juna- ja bussimatka Helsingistä ja Turusta Tampereelle taittuu parissa tunnissa. Etäisyydet vientisatamiin ovat hyvin kohtuulliset ; Poriin 110 km, Turkuun 160 km ja Helsinkiin 170 km. Tampereella risteävät valtatiet 3 ja 9, ja sieltä lähtee valtatie 11 Poriin ja valtatie 12 Lahteen. Tampereelta erkanee radat länteen Poriin ja Raumalle sekä koilliseen Jyväskylään. Tampereen-Pirkkalan koti- ja ulkomaanliikenteen lentokentältä Pirkkalasta on Tampereen keskustaan vajaa 20 kilometriä. Tampereen satamat palvelevat lähinnä Runoilijantien ja Hopealinjan matkailuliikennettä.
Huomattavia kohteita ja nähtävyyksiä Tampereella ovat mm. :
Aitolahti, Aitolahden harmaakivikirkko vuodelta 1928 (Birger Federley)
Aitolahden kunta liitettiin Tampereeseen vuonna 1966
Amurin työläismuseokortteli, Makasiininkatu 12, puh 03-219 6690
Finlandia Queen -siipirataslaiva
Oy Finlayson Ab:n tehtaanmyymälä, Kuninkaankatu 3, puh. 03-249 4111,
Pyynikintie 25, 03-249 4342
Haiharin nukke- ja pukumuseo, Hatanpään puistokuja 1, puh 03-222 6261
Hervannan seurakuntakeskus
Hiekan taidemuseo, Pirkankatu 6, puh 03-212 3975, 212 3973
Kustaa Hiekan säätiön taidemuseo keskustassa
Hämeen museo, Näsinpuisto, puh 03-219 6718, toimii tehtaanjohtaja Nottbeckin
rakennuttamassa Näsinlinnassa (1897, K.A.Wrede)
Jalokivigalleria,
Koskikeskus, puh 03-212 1481,
Tullintori, puh 03-212 1490
Jääkiekkomuseo, Jäähalli, puh 03-214 5344
Kahvikuppimuseo, Pispalanvaltatie 20, puh 03-223 864
Kalevan kirkko , monumentaalinen (R.Pietilä, 1966)
Kaupunginkirjasto (R&R.Pietilä, 1986), jossa muuminäyttely
Kehräsaari, myymälöitä Tampereen ydinsydämessä, Koskikeskus
Suomen suurin lasiteos on Timo Sarpanevan (s.1926) Ahtojää
(alkuperäinen nimi Jäävuori) Tampereen Koskikeskuksessa.
Vuonna 1967 valmistunut teos on kiinnitetty metallivaippaan.
Sen suurin leveys on 6,4 m, se on 11,95 m pitkä ja 1,03 m paksu.
Teoksen omistaa Tampereen kaupunki.
keskustan jugend-rakennukset
Kivimuseo, Hämeenpuisto 28, puh 03-219 6046
Kuhmalahden taidepappila, puh. 03-537 4085
Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, puh. 03-225 1414
Lauri Viidan museo, Portaanpää 8, puh 03-2233 596, Ks. Lauri Viita
Lenin-museo, Hämeenpuisto 28, puh 03-276 8100
Luonnontieteellinen museo
Messukylän vanha kivikirkko 1400-luvulta
Mobilia auto- ja tiemuseo, puh. 03-377 0999
Museokeskus Vapriikki, Kantatampellan alue, puh 03-3146 6966
Museo Villa Urpo, puh. 03-346 6370
Muumilaakso, puh. 03-3146 6567
Nukke- ja pukumuseo Hatanpään kartano, puh. 03-222 6261
Nykytaiteen museo Pyynikillä
Pyynikin linna, Mariankatu 40, puh 03-212 4551
Pyynikin harju, kaupungin kenties huomattavin nähtävyys yli satavuotisine
hongikkoineen. Harjulla on näkötorni.
Raatihuone (G.Schrenck, 1890)
Ritva Luukkasen ateljee, puh. 03-368 2961
Sara Hildenin taidemuseo, Särkänniemi, puh 03-214 3134, fax 03-222 9971
Suomen jäähdytysalan museo, puh. 03-255 0190
Suomen nyrkkeilymuseo, Aleksanterinkatu 26B, 03-223 5235
Särkänniemi, puh.03-248 8111, 14 ha:n huvikeskus, 4,5 ha:n huvipuisto,
akvaario, planetaario, delfinaario, lasten eläintarha, 168 m korkea
näkötorni Näsinneula (v. 1971, P.Ilveskoski ;
ravintola puh 03-212 4697, fax 03-212 4697);
Näsinneulassa on 110 m:n matkalla 700 porrasta alhaalta ylös ravintolatasolle;
portaat on tiettävästi juossut 13.7.1989 nopeimmin ylös, kolmessa minuutissa ja
neljässä sekunnissa, tamperelainen lääkintävahtimestari ja palomies Jari
Koistinen (s.1961) ja Sara Hildenin taidemuseo (v.1979) merkittävine
taidekokoelmineen (yht. vuosittain noin milj. kävijää; esimerkiksi
vuonna 1992 huvikeskuksessa kävi 1,1 miljoonaa kävijää. )
Vappuna 1971 avattu Näsinneula oli Suomen ja Pohjoismaiden
korkein torni. Pyörivän näköalatasanteen lattia on 124 m korkeudella
maasta. Mastoineen Näsinneula on 171-metrinen.
Taidekeskus Mältinranta, puh. ja fax 03-214 9214
Tampereen nykytaiteen museo, puh. 03-223 1195
Tampereen ortodoksinen kirkko vuodelta 1899 (T.U.Jassikov)
puhdastyylisin uusbysanttinen kirkko Pohjoismaissa
Tampereen siirtolapuutarhamuseo, puh. 362 0834
Tampereen Taidemuseo, Pirkanmaan aluetaidemuseo
Puutarhankatu 34, puh 03-219 6577
C.L.Engelin piirtämässä viljamakasiinissa (1838) toimiva julkinen
taidekokoelma
Tampereen Taidemuseon Muumilaakso, Hämeenpuisto 20, puh 03-219 6578
Tampereen tuomiokirkko (L.Sonck 1907) , ks Hugo Simberg
Ks myös Tampereen hiippakunta .
Tampereen Työväen Teatteri Tampereen yliopisto Tampere-talo
Teiskon kirkko (M.Åkerblom, 1788)
Teiskon museo, puh. 03-378 9883 (tai 03-378 9047)
Teiskon museoapteekki, puh. 03-335 2686
Työväen keskusmuseo,
Kuninkaankatu 3, TR 57, puh 03-211 0404, fax 03-211 0402
Vakoilumuseo, puh. 03-212 3007
Valokuvakeskus Nykyaika, puh. 03-214 6677
Vanha kirkko (C.Bassi, 1824)
Varalan liikuntamuseo, Varalankatu 36, puh 03-223 5200
Vehoniemen museoauto- ja moottoripyöränäyttely, puh. 03-376 7795
Velaatan maitolaiturimuseo, puh. 050-561 7667
Villa Kosmos, puh. 03-376 7899
Tampere on Hopealinja ja Runoilijan tie -laivaristeilyjen päätepiste.
Runoilijan tie Mustalahdesta :
Hopealinja Ratinan suvannosta (Alarannasta) :
Hotelliravintola Pinja, Satakunnankatu 10, 03-241 5111
Hotelli Kauppi, Kalevan puistotie 2, 03-535 353
Tampereen Pysäköintitalo Oy, 24h, puh 03-223 4350, fax 03-212 0748
Koruna Jugend Restaurant, puh 03-220 555, fax 03-222 3003
Kehräsaari, puh 03-242 8111
Tampereella on noin 20 hotellia mm. :
Hotelli Ilves, puh 03-212 1212 , fax 03-213 2565
Hotelli Tammer, puh 03-222 8111 , fax 03-223 0757
Hotelli Villa, puh 03-222 9111 , fax 03-222 9121
Tampereen elokuvafestivaalit talvella,
Nykymusiikin biennale,
Tampereen Sävel, kansainväliset kuorofestivaalit
Pispalan Sottiisi, kansantanssijuhlat kesällä
Kukkaisviikot -festivaali
Tampereen kansainvälinen, teatterifestivaali Teatterikesä
Tampere Jazz happening
Tampereen valoviikot
Tampereen Messut Oy/ Tampere Trade Fairs Ltd. , (parittomina vuosina ?)
puh 358-3-213 1110, fax 358-3-212 3888
Useimmat suomalaisista tuntevat nimet:
Tampereen Ilves Tampereen Pyrintö Tampereen Tappara
Ne ovat lajeissaan Suomen menestyneimpiä urheiluseuroja.