Talvisodan jälkeen Suomen puolustusvoimien kehittämiseen oli kiinnitetty erityistä huomiota. Suomeen oli saatu runsaasti aseita Yhdysvalloista sekä Saksasta tuotiin lähes kaikkea sotamateriaalia. Suomalaisdivisioonien tulivoima oli lähes kolminkertaistunut sekä kenttätykistö oli kaksinkertaistunut ja sillä oli runsaasti ampumatarvikkeita. Ilmavoimilla oli 307 sotakonetta. Suomen puolustusvoimat käsittivät 16 divisioonaa ja kolme prikaatia. Aseissa oli yhteensä 476 000 miestä.
Karjalan Armeija aloitti 10.7.1941 Korpiselän alueelta suomalaisten päähyökkäyksen jatkosodassa, jota sanotaan myös hyvityssodaksi. Karjalan Armeijan ylivoimaiset joukot mursivat nopeasti neuvostojoukkojen puolustuksen ja saavuttivat Laatokan viikon taistelujen jälkeen. Hyökkäys jatkui nopeana ja saavutti 23.7. entisen valtakunnan rajan ja seuraavana päivänä Tuuloksenjoen. Seuraavaksi vallattiin koko Laatokan Karjala. Syväri saavutettiin 7.9., Rukajärvi 19.9. ja Petroskoi (Äänislinna) vallattiin lokakuun alussa, Karhumäki vallattiin 5.12. ja Poventsa 6.12. Suomen ilmavoimat tuki päävoimin Karjalan Armeijan hyökkäyksiä ja suomalaishävittäjät pystyivät luomaan itselleen ilmaherruuden Karjalan Armeijan alueella. Lentopommitukset kohdistettiin Laatokan Karjalassa neuvostojoukkojen liikennettä vastaan. Suomalaiset ampuivat alas 358 neuvostokonetta.
Suomen Toinen armeijakunta hyökkäsi Simpeleen alueelta Hiitolaan. Hyökkäys aloitettiin 31.7. ja Laatokka saavutettiin viikon kuluessa. Käkisalmi vallattiin 21.8. ja paria päivää myöhemmin saavutettiin koko Vuoksen linja. Suomen Neljäs Armeijakunta valtasi Viipurin 29.8. ja tuhosi miltei täydellisesti kolme neuvostodivisioonaa. Suomalaisjoukot etenivät Karjalan Kannaksen kapeimmalle kohdalle, mutta eivät jatkaneet siitä hyökkäystä eteenpäin saksalaispyynnöistä huolimatta, vaan ryhmittyivät sinne 9.9. mennessä puolustukseen.
Pohjois-Suomessa saksalaiset aliarvioivat suuresti neuvostojoukkoja. Vaikeuksissaan Saksa joutui usein turvautumaan Suomen apuun. Neuvostoliiton Itämeren laivasto purjehti Tallinnan edustalla suoraan miinasulkuun ja menetti 12 sota-alusta ja 35 kauppa-alusta.
Suomalainen, vuonna 1933 valmistettu, uppoumaltaan 4000 tonnin panssarilaiva Ilmarinen ajoi jatkosodan alussa 13.9.41 miinaan, upposi ja vei pohjaan mukanaan 273 (271) merisotilasta. Liki 50 vuotta Itämeren pohjassa maannut panssarilaiva Ilmarisen hylky löytyi 30.8.1990.