Walter Runeberg (1838-1920) kuvanveistäjä, Johan Ludvik Runeberg in (1804-77) ja Fredrika Runebergin (1807-79) poika. Opiskeli mm. Kööpenhaminassa. Hän työskenteli 14 vuotta Roomassa. Walter Runeberg toteutti puhtaasti uusklassisuuden ihanteita veistämällä mm. Apollo ja Marsyas (1874). Pariisin kaudella 1876-93 hän loi suuria monumentaalitöitä, mm. isäänsä esittävä J. L. Runebergin patsas (1885) Helsingin Esplanadilla ja Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla (1894). Walter Runebergin tunnetuimpia töitä on veistos Lex, jonka Patria-ryhmässä on kuvattuna Suomen leijona, miekka ja perustuslain kilpi Suomineidon turvana. Runsaasti muotokuvia. Walter Runebergin museo Porvoossa.
Taideakatemian tiedotusosaston mukaan Suomen korkein figuratiivinen muistopatsas on Helsingin Senaatintorille 29.4.1894 pystytetty Aleksanteri II:n patsas. Sen koko korkeus on 10,57 m, josta Aleksanteri II:n osuus on 3,23 m. Hakuteoksissa patsas on merkitty kuvanveistäjä Walter Runebergin tekemäksi, mutta mm. päähahmo on Johannes Takasen luonnostelema.