Mikael Agricola (Pernajan Thorsbyn kylä n. 1510 - Kuolemajärvi 9.4.1557) piispa, Suomen uskonpuhdistaja ja kirjakielen luoja ja suomalaisen kirjallisuuden perustaja. Syntyisin Pernajasta Itä-Uudeltamaalta. Lahjakas nuorimies, Mikael Agricola toimi vuodesta 1528 lähtien piispa Matti Skytten kirjurina ja ehti tutustua Turussa Pietari Särkilahteen, joka ensimmäisenä oli tuonut luterilaisuuden oppeja Suomeen Saksasta. Agricola pääsi 1536 opiskelemaan Wittenbergiin (tarkoituksenaan edistää hänen aloittamaansa raamatun suomennostyötä) mm. Lutherin ja Melanchthonin johdolla ja valmistui maisteriksi 1539. Hän sai vaikutteita Lutherilta ja varsinkin Melanchthonilta. Toimi Turun katedraalikoulun rehtorina 1539-48 (1538-48). Piispa Skytten sijaisena 1548-50, Turun sijaispiispana 1550~54 ja Turun hiippakunnan piispaksi 1554. Hän kuoli Karjalan kannaksella palatessaan rauhanneuvotteluista Moskovasta.
Agricolasta ei tiettävästi ole säilynyt minkäänlaista kuvaa, mutta Albert Edelfelt on tehnyt hänestä luonnehtivan piirroksen keskiaikaisen oppineen hahmossa :
Uskonpuhdistuksen toteutuessa Agricola käänsi ja julkaisi kansan kielellä välttämättömät teokset. Varhaisin oli suomenkielinen aapinen eli Abckiria (n. 1537-43). Agricola laati Abc -kirjan, joka painettiin Tukholmassa 1538 tai 1543 - todennäköisesti vuonna 1543. Teos sisälsi sekä aapisen että katekismuksen. Valtaosin Agricolan työ oli käännöksiä ja kirkollisten tekstien muokkausta, mutta samalla se oli perustavaa suomen kielen luomista. Sanastollisesti kieli pohjautuu länsimurteisiin. Useat Agricolan käyttämistä ja keksimista sanoista ovat edelleen käytössä (esikuva, esimerkki, hallitus, hengellinen jne.). Oikeinkirjoitus vaihteli, mikä vaikeuttaa lukemista. Agricolan omin kirjallinen jälki on nähtävissä teosten esipuheissa. Abc -kirian knittelimittainen, riimitelty avaussäkeistö on vanhin säilynyt suomen kielellä kirjoitettu loppusointuinen runo. Psalttarin esipuheessa Agricola julkaisi perinnetieteelle arvokkaaksi muodostuneen runomuotoisen selostuksen vanhojen suomalaisten jumalista.
Laaja suomennos oli Rucouskiria Bibliasta (1554). Se osoittaa Agricolan lieventäneen Lutherin lausumia. Tärkein suomennos Se Wsi Testamenti eli Uuden testamentin suomennus (1548). Lisäksi paljon muita suomennoksia. "Suomen kirjallisuuden isän" kielen perusta oli Lounais-Suomen murre. Agricola oli taitava kielenkäyttäjä. Teosten runomittaiset esipuheet aloittivat suomenkielisen runouden. Kuoli (1557) paluumatkalla Moskovan rauhanneuvotteluista ja haudattiin Viipuriin. Raamatun suomennostyö keskeytyi lähes sadaksi vuodeksi Agricolan kuoleman jälkeen.
Agricolan viimeiseksi kirjalliseksi työksi jäi vuonna 1552 ilmestynyt Ne prophetat. Haggaj, Sachar Ja Maleachi, minkä jälkeen ensimmäinen neljännes Vanhasta testamentista oli suomennettu :
Tuotannosta ilmestyi viimeksi Mikael Agricolan teokset, Uudistettu näköispainos 1-4 (1987). Teoksia ja suomennoksia Rucouskiria Bibliasta (1544), Se Wsi testamenti (1548), Käsikiria castesta ia muista christikunnan menoista (1549), Messu eli Herran echtolinen (1549), Se meiden Herran Jesusen Christusen pina (1549), Dauidin psaltari (155 1), Weisut ia ennustoxet Mosesen laista ja prophetista wloshaetut (1 55 1), Ne prophetat. Haggai, Sagharja, Maleachi (1552).
Mikael Agricolan päivää, suomen kielen päivää, Elias Lönnrot in syntymäpäivää 9.4. liputetaan yleisenä kansallisena liputuspävänämme.