Kansallispukuja on tehty Suomessa kohta parisataa vuotta. Ne valmistetaan lähinnä talonpoikaisväestön 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella käyttämien perinteisten juhlapukujen mukaan. Pukututkijat ovat koonneet mallit tai valvoneet niiden kokoamista. Lähteinä on käytetty säilyneitä kansanpukuja tai niiden osia ja kansallispuvut noudattavat varsin tarkoin alkuperäisiä mallejaan. Kansallispukuja alettiin käyttää runsaammin 1800-luvun loppupuolella kansallisromantiikan ja kansallisen heräämisen myötä. Kansallispuku on tärkeä osa suomalaista perinnekulttuuria.
Suomessa on noin 400 erilaista kansallispukumallia, 10 muinaispukua, noin 100 pitäjäinpukua ja yksi maakuntapuku (Satakunta; vuodelta 1998).
Ainakin seuraavien alueiden ja kuntien kansallispuvuista on kansallispukukokoelmissa tarkat tiedot ja yksityiskohtaiset valmistus-, kudonta- ym. ohjeet :
Uusimaa:
Askola, Lapräski (v.1830), Porvoo (v.1830), Tuusula
Varsinais-Suomi:
Loimaa
Satakunta:
Mouhijärvi (v.1830)
Häme:
Yleispuku (v.1720-1750), Asikkala (v.1780), Jokioinen, Luhanka/Sysmä, Nastola (v.1780), Orimattila, Sääksmäki (v.1790) , Virrat
Kymenlaakso:
Anjala (v.1850), Sippola, Vehkalahti
Savo:
Lemi (v.1870), Mäntyharju (v.1830), Puulaveden seutu (v.1830), Savitaipale, Sulkava (v.1810), Suomenniemi, Taipalsaari
Karjala:
Kaukola (v.1860), Keski-Karjala (v.1850), Seiskari (v.1870), Sortavala (v.1850), Tuutari, Wiipuri
Pohjanmaa:
Alatornio (v.1820), Ilmajoki (v.1820), Härmä (v.1800), Isojoki/Karijoki/Etelä-Pohjanmaa, Isokyrö (v.1800), Keski-Pohjanmaa (v.1800), Koillismaa/Pohjois-Pohjanmaa, Kokkola (v.1800), Perä-Pohjola (v.1820)
Suomen kansallispukuneuvosto on perustettu vuonna 1979. Kansallispukujen valmistamisesta on valtaisa kokemus lahtelaisella Helmi Wuorelma Oy:llä, joka on valmistanut kansallispukuja lähes yhtämittaisesti 1910-luvulta alkaen noudattaen kaiken aikaa tarkoin Suomen Kansallismuseon tutkijoiden suosituksia ja ohjeita 1910-1930-luvuilta alkaen. Laajempia Suomen kansallispukukokoelmia on Helsingissä ja Jyväskylässä.