Tammerkoski on 945 m pitkä koski Tampereen keskustassa Pirkanmaalla. Jos ei olisi Tammerkoskea, ei olisi Tamperetta. Tammerkoski syntyi lähes 6000 vuotta sitten, kun pohjoisen vedet pyrkivät kohti Pohjanlahtea, Itämerta. Ensimmäiset myllynsä ihminen rakensi kosken partaalle yli 500 vuotta sitten ja teollisuus saapui alueelle yli 200 vuotta sitten.
Tammerkosken kautta purkautuvat Kokemäenjoen vesistön Näsijärven vedet Pyhäjärveen. Järvien korkeusero on 18 m. Järvien välinen Tammerkoski pyörittää nykyisin kolmea perättäistä voimalaitosta. Koski on ollut valjastettuna osittain jo 1400-luvulla. Sähköenergiaa on otettu koskesta tehokkaasti vasta 1900-luvulla. Kosken partaalla on runsaasti teollisuutta, mm. Tampella ja Finlayson, joka sai koskesta energian mm. sähkölamppuihin, joilla jo vuonna 1882 valaistiin tehdassali. Tammerkosken ympäristön punatiilistä rakennuskantaa pidetään alallaan maamme huomattavimpana. 1800-luvun alkupuolella autonominen Suomi oli lähes täysin maatalousmaa, jonka väestöstä noin 90 % sai elatuksensa maataloudesta. Uudenlainen tehdasteollisuus käynnistyi Suomessa 1828, kun Finlayson perusti Tampereelle puuvillakehräämön. Suuri 6-kerroksinen tehdasrakennus valmistui vuonna 1837 :
Ennen höyryvoiman tuloa Tampereen teollisuus keskittyi Tammerkosken rannalle, koska se tarvitsi vesivoimaa. Vesivoiman kehittämiseen käytettiin juoksutusuomia. Frenckellin paperitehdas 1860-luvulla (litografia) :
Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III ajatutti itsensä koskelle kurjien kärryteiden taa juhannuksena 1775. Kosken rannalla oli rapistunut kyläpahanen. Parisataa asukasta, joista puolet lapsia, vanhuksia, sairaita, vialloisia ja rutiköyhiä, toiset puolet työikäisiä, mutta köyhiä hekin. Koskella tuo puuteroitu, peruukkipäinen rokokoohallitsijamme silkkivaatteissaan ja töyhtöhattuineen ajatutti itsensa kosken yli pitkin lankkusiltaa Pyynikin rinteille. Hallitsija ihastui kovin koskeen, jonka jyly kuului Pyynikille asti. Kuningas käski rakentaa Ruotsin mallin mukaisesti tännekin suuria tehtaita, kun kerran täällä oli koski. Neljä vuotta myöhemmin hän allekirjoitti 1.10.1779 Tampereen kaupungin perustamisasiakirjan Gripsholmin linnassaan. Tampereelle määrättiin samalla poikkeukselliset vapaakaupunkioikeudet.
Kustaa Kolmannen ajoista ei paljon ennättänyt tapahtua ennen Tampereen joutumista venäläisten haltuun. Valtio rakensi Tampereelle suuren viinapolttimon ja Abraham Häggman pienen paperitehtaan, ennen kuin Tammerkosken yli ryntäsivät Venäjän tsaarin valloittajajoukot maaliskuussa 1808 ja Tampere ja Suomi vaihtoivat isäntää. Myös tsaari Aleksanteri hlusi Tampereelle teollisuutta ja niinpä skotti Finlayson muuttikin Pietarista Tampereelle ja perusti kaupunkiin puuvillatehtaan ja sitä seurasi muu teollisuus. Pohjanmaalta tuli konepajan rakentaja ja Laukon kartanonomistaja rakensi kosken lähelle pellavatehtaan. Tampereesta tuli voimakkaasti teollistunut kaupunki.
Yllä Tammerkoski siltoineen ja patsaineen, teattereineen ja teollisuuslaitoksineen.