Viipuri, venäjäksi Vyborg ja ruotsiksi Viborg. Kaupunki Viipurinlahden rannalla Saimaan kanavan suussa. Neuvostoliitolle luovutetulla alueella Karjalassa; noin 80 000 asukasta (vuonna 1939 kaupungissa oli 74 000 asukasta ja vuonna 1940 kaupungissa oli 64 386 asukasta). Satama ja rautatiesolmu. Maatalouskone-, mylly- ja rakennusaineteollisuutta. Kylpylöitä. Viipuri kehittyi vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan ympärille. Viipurin linnan mahtava puolustustorni, Pyhän Olavin torni on linnan ydin, jota ympäröi harmaakivinen kehämuuri :
Kaupunki oli pitkään Suomen uloimpana tukikohtana Venäjää vastaan. Viipurin kauppiasväestö oli saksalaista. Kaupunki ympäröitiin muureilla ja siellä oli dominikaani- ja fransiskaaniluostari. Sigtuunan (Turun) roomalaiskatoliset dominikaanimunkit (Mustat veljet) perustivat vuonna 1392 Viipuriin luostarin, "Neitsyt Marian ja kaikkien enkelten kunniaksi". Fransiskaaniluostari perustettiin fransiskaanimunkkien (Harmaat veljet) toimesta Viipuriin 1400-luvulla.
1400-luvun lopulla kaupunkiin kohosi Suomen ainoa kaupunginmuuri torneineen, ja 1500-luvun puolivälissä rakennettiin paksut tykkitornit, joista Pyöreä torni on edelleen säilynyt. 1500-luvun lopulla valmistuivat maan ensimmäiset uudenaikaiset "vallinsarvet", itään päin suuntautuneet Pantsarlahden ja Äyräpään bastionit. Viipuri oli vuodesta1555 myös hiippakuntakaupunki. Kaupungin järjestelmällinen asemakaavoitus aloitettiin Pietari Brahen aikoihin 1600-luvun puolivälissä.
Viipurin apteekki on vuodelta 1689. Ruotsalaiset (Ruotsi-Suomi) hallitsivat Viipuria vuodesta 1293 vuoteen 1710. Venäläiset linnoitusrakentajat käänsivät koko puolustusjärjestelmän länteen rakentamalla 1730-luvulla vahvat Pyhän Annan vallit Siikaniemelle. Vielä 1790-luvun lopulla venäläiset vahvistivat kaupunkilinnoituksen osia ja rakensivat kasarmeja ja varastoja sekä rakennettiin uusi itäinen linnoitusvyöhyke Papulanlahdelta Haville. Linnoitusvyöhykkeen keskuspaikka oli Patterinmäki.
Suuressa Pohjan sodassa Viipuri antautui venäläisille vuonna 1710 ja liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812. Viipuri nousi 1800-luvulla huomattavaksi teollisuus-, kauppa- ja satamakaupungiksi. Saimaan kanavan valmistuminen 1856 ja rautatien rakentaminen Suomesta Pietariin 1870 tekivät Viipurista koko itäisen Suomen liikenteen ja kaupan keskuksen. Jo 1700-luvun puolella perustettu Hackman & Co oli Viipurin johtava "monialakonserni". Ainoana Suomen kaupungeista kautta aikain Viipurissa on jäljellä keskiaikaisia asuintaloja. Talvisodan jälkeen Viipuri luovutettiin venäläisille vuonna 1940. Jatkosodan aikana jälleen Suomen hallussa 1941-44. Moskovan välirauhassa Viipuri luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944.